Ylen kuvausryhmä kartoitti asukkaiden suhtautumista Syyriassa puhjenneisiin väkivaltaisuuksiin maan pääkaupugissa Damaskoksessa.
Syyrian uusi johto on joutunut ensimmäisen merkittävän kriisinsä keskelle.
Erityistä päänvaivaa presidentti Ahmad al-Šaraan johtamalle siirtymähallinnolle ovat aiheuttaneet viime viikkoina puhjenneet väkivaltaisuudet. Niissä on tapettu satoja tai jopa yli tuhat alaviittivähemmistön edustajaa.
Syyriaa vuosikymmenien ajan johtaneen hirmuhallitsija Bašar al-Assadin hallinto syrjäytettiin joulukuussa 13 vuotta jatkuneen sisällissodan päätteeksi. Al-Assad ja useat hänen hallintonsa keskeiset jäsenet ovat alaviitteja.
Alaviitit ovat uskonnollinen ryhmä, joka luetaan yleensä šialaisen islamin haaraksi.
Alaviitteihin kohdistetut hyökkäykset vaikuttavat olleen pääosin kostoiskuja. Hyökkäykset kiihtyivät, kun hallituksen turvallisuusjoukot joutuivat al-Assadin kannattajien väijytyksen kohteeksi maaliskuun alussa.
Vastatoimena sunnijohtoisen hallituksen tukijat suorittivat laajoja kostoiskuja alaviittikaupunkeihin, surmaten asukkaita ja ryöstäen koteja.
Hyökkäyksiä on nähty Latakian, Tatousin, Haman ja Homsin alueilla, Britannian yleisradio BBC kertoo.
YK:n mukaan ainakin 111 siviiliä on kuollut, mutta todellisen määrän uskotaan olevan huomattavasti suurempi. Pahimpien arvioiden mukaan luvut liikkuvat jopa 1 400:ssa.
YK:n ihmisoikeustoimiston ja syyrialaisten ihmisoikeusjärjestöjen mukaan Latakian alueen väkivaltaisuudet ovat johtaneet kokonaisten perheiden, mukaan lukien naisten ja lasten, surmiin.
Syyrian hallitus on luvannut perustaa riippumattoman tutkintakomitean syyllisten saattamiseksi vastuuseen. YK on vaatinut puolueettomia ja perusteellisia tutkimuksia sekä oikeutta uhreille ja heidän perheilleen.
Väkivaltaisuuksista johtuen monet alaviitit ovat paenneet naapurimaihin, kuten Libanoniin.
Pääkaupunki Damaskoksessa rauhallinen ilmapiiri
Ylen toimittaja Viivi Berghem ja kuvaaja Benjamin Suomela kuvaavat parhaillaan Syyrian nuorista kertovaa Ulkolinja-dokumenttia maan pääkaupungissa Damaskoksessa.
– Damaskoksessa ilmapiiri on ollut suhteellisen rauhallinen. Latakian väkivaltaisuuksien alkaessa viime viikolla kaduilla nähtiin autokulkueita, jotka tulivat tukemaan nykyistä hallintoa eleellään.
Viime sunnuntaina rauhanomainen mielenilmaisu väkivaltaisuuksien lopettamiseksi puolestaan eskaloitui, ja paikalla ammuttiin laukauksia, Berghem kertoo. Hänen mukaansa Damaskoksessa päällimmäinen tunne maassa puhjenneisiin väkivaltaisuuksiin on suru ja syvä pettymys.
– Etenkin monet maan nuoret ovat huolissaan uuden sisällissodan syttymisestä. Useat nuoret ovat eläneet koko ikänsä sietämättömissä olosuhteissa sisällissodan keskellä.
Suhtautuminen hyökkäyksiin vaihtelee
Siirtymähallintoa johtava presidentti al-Šaraa on kertonut haluavansa yhdistää konfliktien repimän maan.
Monietnisessä ja -uskonnollisessa Syyriassa joulukuiseen vallanvaihtoon onkin Berghemin mukaan suhtauduttu pääosin positiivisesti etnisestä tai uskonnollisesta taustasta riippumatta.
Alaviitteihin kohdistuviin hyökkäyksiin saatetaan kuitenkin suhtautua eri tavoin henkilön ikäpolvesta tai asuinpaikkakunnasta riippuen.
– He [alaviitit] tuntevat vihaa, koska he eivät enää hallitse valtiota. He haluavat jatkaa tappamista, tuhota taloja ja väärinkäyttää maita, jotka he olivat aiemmin ottaneet haltuunsa, alaviitit maan entiseen hallintoon rinnastava Ahmad Dabbah sanoo Ylelle.
Damaskoksessa asuva Dabbah edustaa Syyriassa vanhempia ikäluokkia. Nuorempaa ikäpolvea edustava Shadi al-Lababidi peräänkuuluttaa sen sijaan vuoropuhelua kaikkien Syyrian ryhmien välillä, jotta väkivaltaisuudet ja kostoiskut saataisiin loppumaan.
Ylen niin ikään Damaskoksessa tapaama Amani Muhamad näkee maan nykytilanteen paljon aiempaa valoisampana, maassa puhjenneista väkivaltaisuuksista huolimatta.
– Kaikki on hyvin, koska ihmisiä ei enää ole vankiloissa eikä teillä ole tarkastuspisteitä.
Tarkastuspisteillä Muhamad viittaa al-Assadin aikaisiin valvontapaikkoihin, joissa ihmisiä ryöstettiin, pahoinpideltiin ja vangittiin.
