Suomessa kannattaisi harkita rahallista kannustinta esikoisen hankkimiseen alle 30-vuotiaana, ehdottaa Väestöliiton tutkimusjohtaja Anna Rotkirch selvityksessään.
Vauvabonuksen voisi saada asuntolainan tai opintolainan hyvityksenä, verohelpotuksen, eläkemaksujen alennuksena tai näiden yhdistelmänä. Se olisi 10 000–30 000 euroa.
Rotkirch ehdotti tätä ja 20 muuta toimenpiteitä sosiaali- ja terveysministeriön tilaamassa syntyvyysselvityksessä, joka julkaistiin eilen.
Suomalaiset toivovat tavallisesti saavansa 2–3 lasta, mutta ensimmäinen lapsi saadaan usein vasta yli 30-vuotiaana, jolloin naisen hedelmällisyys on jo selvässä laskussa.
Toimenpide-ehdotusten on tarkoitus aikaistaa esikoisen hankkimista.
Nuoret kansanedustajat tyrmäsivät esityksen tuoreeltaan Helsingin Sanomissa. Sitä pidettiin epäreiluna ja syrjivänä sekä taloudellisesti epärealistisena.
Kysyimme kolmelta asiantuntijalta, mitä he vauvabonuksesta ajattelevat. Haastattelun antoivat professorit Marika Jalovaara ja Anna Rönkä sekä tasa-arvovaltuutettu Rainer Hiltunen.
Esitystä kommentoi myös sen laatinut tutkimusjohtaja Anna Rotkirch Väestöliitosta.
Ehdotus suosii keskiluokkaa
Jos rahakannustin sidottaisiin esimerkiksi asuntolainaan tai opintolainaan, se saattaisi hyödyttää erityisesti vanhempia, joilla on jo asuntolainaa ja opintolainaa – siis tyypillisemmin korkeasti koulutettuja ja keskituloisia.
Tuki olisi palkinto toivotusta käyttäytymisestä, ja sellaiset tuet menevät usein jo valmiiksi hyväosaisille, sanoo Turun yliopiston professori Marika Jalovaara.
– Silloin päädytään tukemaan niitä, joilla on elämäntilanne kunnossa ja lapsisuunnitelmat ovat hilkulla jo muutenkin. Pieni taloudellinen tuki voisi aikaistaa siinä.
Jalovaara ei silti halua lytätä ehdotusta heti kättelyssä.
– Emme pääse asiassa eteenpäin, jos vedämme heti pois ehdotukset, jotka eivät kohdistu kaikkiin. Tarvitaan iso kattaus kaikenlaisia keinoja, jotka vaikuttavat eri ryhmiin.
Myös esityksen laatinut Anna Rotkirch myöntää, että kannustin kohdistuisi enimmäkseen hyväosaisiin.
– Se on väestöryhmä, joka myös tavallisesti lykkää lasten hankkimista, Rotkirch sanoo.
Hän korostaa, ettei ole kannustinten asiantuntija, ja sen kohdentamista pitäisi tarkemmin miettiä, jos sen ajamiselle olisi poliittista tahtoa.
Tasa-arvovaltuutetun mukaan esitetty kannustin ei kuitenkaan välttämättä olisi syrjivä.
– Tiettyyn ryhmään, kuten esimerkiksi nuoriin vanhempiin, kohdistuva tuki ei automaattisesti ole syrjivä, jos tarkoitus on hyväksyttävä ja keinot oikeita, toteaa tasa-arvovaltuutettu Rainer Hiltunen.
Mikäli ehdotus etenee jatkoselvittelyyn, se päätynee myös Hiltusen pöydälle arvioitavaksi syrjinnän näkökulmasta.
Vielä tässä vaiheessa Hiltunen ei halua ottaa sen tarkempaa kantaa ehdotuksen sisältöön. Lähtökohta on Hiltusen mukaan kuitenkin se, että tuki pitäisi toteuttaa tavalla, joka huomioi kaikki ne, jotka suunnittelevat vanhemmuutta.
Esityksessä puhutaan vain äitien tuesta
Ehdotuksessa ei sanota suoraan, kuka rahaporkkanan saisi. Ehdotuksessa mainitaan vain äidit, muttei suoraan esitetä tukea juuri heille. Muita vanhempia ei mainita.
– Tämä oli hyvin ylimalkainen ehdotus. Se ei saisi syrjiä eri perhemuotoja, sanoo selvityksen tekijä Anna Rotkirch.
Vauvabonus voisi lisätä paineita
Jos lapsen haluaisi ennen 30-vuotispäivää, pitää sen yrittäminen aloittaa jo huomattavasti aikaisemmin, eikä kaikilla ole silloin vakaata parisuhdetta.
Onko hoputtaminen ja paineen lisääminen silloin syntyvän lapsenkaan etu, pohtii Jyväskylän yliopiston kasvatustieteen professori Anna Rönkä.
– Vaikutuksia pitäisi miettiä myös lapsen kannalta.
Röngän mielestä sinänsä on kannattava ajatus, että lapsia saataisiin nykyistä aikaisemmin. Hän on kuitenkin skeptinen sen suhteen, että raha kannustaisi siihen.
– Tietysti tämä sopisi erinomaisesti niille, joiden elämäntilanteeseen lapsen saanti istuisi muutenkin. Mutta on myös paljon tahattomasti lapsettomia ja niitä, joilla ei ole vielä vakaata parisuhdetta.
Onko tämä moderni versio vanhanpiian verosta?
1930-luvulta aina vuoteen 1975 lasten hankkimiseen kannustettiin porkkanan sijasta kepillä.
Lapsettomat ”vanhat piiat” ja ”pojat” maksoivat muita kovempaa veroa. Tämä koski kaikkia, jotka olivat 24-vuotiaana vielä naimattomia ja lapsettomia.
Turun yliopiston tutkija Marika Jalovaara ja Jyväskylän yliopiston professori Anna Rönkä kumpikin huvittuvat, kun heitä pyytää vertaamaan vauvabonusta ehdotusta 1970-luvulla kuopattuun vanhanpiian veroon.
– En näkisi tätä ehdotusta rangaistuksena lapsettomille, Jalovaara toteaa.
Se, että lapsia ja lapsiperheitä tuetaan, hyödyttää Jalovaaran mukaan myös lapsettomia.
– Lapsettomatkin hyötyvät vanhana siitä, että on hoivaajia ja veronmaksajia ja he ovat itse lapsuudessaan hyötyneet maksuttomasta koulutuksesta, terveydenhuollosta ja muista lapsiin kohdistuvista tuista.
