Suomi on saanut Euroopan komissiolta poliittista ymmärrystä asemastaan Venäjän rajanaapurina, sanoo vanhempi tutkija Tuomas Iso-Markku.
Välineellistetty maahanmuutto on tuonut uuden kierteen ja ulottuvuuden EU:n turvallisuuspoliittiseen keskusteluun, sanoo Ylen aamussa vieraillut Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Tuomas Iso-Markku.
Venäjä on tehnyt siirtolaisuudesta turvallisuusuhan EU:n itärajalla, mihin Suomessa on vastattu rajaturvallisuuslailla eli niin sanotulla käännytyslailla. Suomi sulki itärajan hieman yli vuosi sitten, kun vuoden 2023 alkanut välineellistetty maahantulo toi itärajalle turvapaikanhakijoita Venäjältä. Itäraja on edelleen suljettuna ja käännytyslaki astui voimaan heinäkuussa.
Suojelupoliisi on aiemmin todennut, että Venäjä on merkittävin kansallisen turvallisuuden uhka Suomelle ja toiminta itärajalla on pitkäkestoista.
Kiistelty laki on tällä hetkellä Euroopan komission tutkinnassa ja siihen liittyy Iso-Markun mukaan niin poliittista kuin oikeudellista harkintaa.
– Poliittisesti Ursula von der Leyenin komissio on osoittanut aika paljon ymmärrystä Suomen asemalle EU:n ulkorajavaltiona ja nimenomaan Venäjän vastaisen rajan hoitajana. Samaan aikaan kuitenkin komission pitää tehdä myöskin oikeudellista arviota ja nämä prosessit ovat osittain erillään toisistaan, Iso-Markku sanoo.
Kolmannet maat voivat käyttää maahanmuuttopolitiikan ulkoistamista hyväkseen
EU-maiden johtajat kokoontuvat tänään torstaina huippukokoukseen Brysselissä ja yhtenä keskustelunaiheena on maahanmuuttoon liittyvät kysymykset.
Maiden näkemykset koskien maahanmuuttoa eivät ole olleet täysin yhteneväisiä. Laajemmin Euroopassa siirtolaisuuden ratkaisemiseksi on nähty ja tehty erilaisia toimia eri maissa.
Iso-Britannian suunnitteli ulkoistavansa turvapaikkahakemusten käsittelyn Ruandaan, mutta tämä suunnitelma hylättiin. Italia taas on rakennuttanut kaksi vastaanottokeskusta Albaniaan, jonne Välimeren yli saapuvia turvapaikanhakijoita lähetetään odottamaan turvapaikkapäätöstä tai palautusta kotimaahan.
Yhtenä syynä maahanmuuttopolitiikan ulkoistamiselle on vaikeus palauttaa kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet henkilöt kotimaahansa, sanoo Helsingin yliopiston Jean Monnet -professori Hanna Tuominen.
Tuomisen mukaan vain noin viidennes sellaisista ihmisistä, joiden tulisi lähteä EU-alueelta, saadaan todellisuudessa poistumaan.
Tuominen näkee maahanmuuttopolitiikan ulkoistamisessa kuitenkin myös uhkakuvia.
– Ongelmana tässä tietenkin on se, että mitä enemmän EU pyrkii ulkoistamaantätä koko maahanmuuttopolitiikkaa ja turvapaikanhakijoiden sijoittelua, niin sitä enemmän nämä kolmannet valtiot saavat valtaa suhteessa EU:hun. He pystyvät kiristämään myös EU:ta, että jos te ette nyt toimi näin, niin me avaamme portit ja sitten päästämme kaikki ihmiset läpi, Tuominen selventää.
Juttua päivitetty klo 11.18: Tarkennettu siirtolaisuuden ratkaisuksi tehtyjä toimia koskemaan Euroopan maita, aiemmin viitattiin vain EU-maihin.
