Turkissa on aina ajateltu, että vaaleilla on merkitystä. Siksi istuvan presidentin kilpailijan heittäminen telkien taakse on raivostuttanut kansan.
Turkin mielenosoitusten takana on monta motiviia. Niitä ovat muun muassa maan taloudellinen tilanne ja yliopistojen poliittinen painostus, sanoo vanhempi tutkija Toni Alaranta Ulkopoliittisesta instituutista.
Viimeinen pisara oli Istanbulin pormestarin Ekrem Imamoglun kiinniotto. Imamoglun syytteitä pidetään poliittisina, sillä hän on Turkkia itsevaltaisesti hallitsevan presidentin Recep Tayyip Erdoganin poliittinen kilpailija.
– Turkissa on tähän päivään asti aina ajateltu, että vaaleilla on merkitystä. Siellä pidetään hyvin loukkaavana tällaista kepulikonstia, että suosittu hahmo, josta oltiin tekemässä presidenttiehdokasta, pistetään linnaan pois pelikentältä, Alaranta sanoi Ylen aamussa.
Erdoganin toiminta ärsyttää monia, myös niitä, jotka eivät ole Imamoglun faneja. Siksi tämä on saanut taakseen laajan kannatuksen. Mielenosoituksissa nähdään kansallismielisiä ja muita sellaisia, jotka ovat aiemmin kannattaneet Erdogania.
Erdoganin hallinto on Alarannan mukaan ryhtynyt mustamaalaamaan mielenosoittajia sanoen, että he ovat katuterroristeja, äärivasemmistolaisia ja islamin pilkkaajia.
Turkkilaisten ostovoima romahtanut
Erdoganin talouspolitiikka on ollut lainavetoista. Se on Alarannan mukaan johtanut siihen, että kansalaisten ostovoima on romahtanut.
– Välillä on yritetty ottaa normaalin talouspolitiikan askelia, mutta Erdoganilla on aina taustalla populistinen talouspolitiikka. Hän pyrkii suosimaan omia kannattajaryhmiään ja tekemään diilejä bisneskumppaniensa kanssa. Siellä on paljon harmaata taloutta ja korruptiota, Alaranta kertoi.