Aluevesikysymys nosti esiin Suomen ja Baltian historialliset erot suhteessa Venäjään, arvioi Aleksanteri-instituutin johtaja Markku Kangaspuro.
Jari Strömberg,
Vilma Romsi
Venäjän mahdolliset aikeet merirajojensa suhteen Suomenlahdella ja Itämerellä on otettu vastaan kahdella eri tapaa. Suomessa äänensävy on ollut rauhoitteleva ja on etsitty faktoja toiminnan tueksi. Liettuassa äänenpainot sen sijaan ovat olleet kovempia.
Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin johtaja Markku Kangaspuro arvioi, että suhtautumiserot johtuvat historiallisista syistä.
– Ehkä se kertoo eniten siitä, mikä ero Baltian maiden asemalla suhteessa Venäjään on ollut ja Venäjään pitkään kärjistyneenä olleista poliittisista suhteista verrattuna Suomeen. Kangaspuro sanoo.
Kangaspuro muistuttaa suomalaisten suhtautumisen selittyvän aika lailla presidentti Mauno Koiviston linjauksella, jonka mukaan ”jos provosoidaan, niin ei kannata provosoitua”.
Hänen mukaansa Suomen ulkopoliittisen johdon näkemys vaikuttaa myös hyvin luontevalta: otetaan ensin selvää, mistä on kysymys ennen kuin lähdetään vetämään pidemmälle meneviä johtopäätöksiä.
Venäjän hyökkäyssota kärjistää tulkintoja
Entä jos kyseessä oli jonkinlainen hybridioperaatio?
Koska tiedot ovat vielä vajavaiset, Kangaspuro toppuuttelee tulkintoja ja kehottaa laittamaan tapahtuman ”omalle paikalleen”.
Siis, jos kyse ei ole ollutkaan pyrkimyksestä todella muuttaa rajoja, kyseessä on aika mitätön uutinen.
– Jos meillä olisi rauhanaika, tilanne ei olisi näin kärjistynyt. Tätä taustaa vasten ajatellen tietysti on järkevää, että vähintäänkin yksi osapuoli toimii sekä tiedon perusteella että harkitsevaisesti.
– Me ei hyödytä mitään, jos uskotaan, että kysymys saattaisi olla hybridioperaatiosta. Tämän kaltaisella tiedon ulospäästämisellä todennäköisesti tavoitellaan epävarmuuden lisäämistä ja ehkä pelonkin lietsomista. Se, että omat viranomaiset lähtisivät mukaan tähän kierteeseen, ei varmasti ainakaan lisäisi ihmisten turvallisuuden tunnetta.
Suomen perinteinen linja toimia rauhallisesti, ennakoitavasti ja faktoihin perustuen on Kangaspuron mukaan kaiken kaikkiaan aika toimiva.
Liettualla erilaiset perinteet
Liettua on kuitenkin reagoinut asiaan paljon ärhäkämmin.
– Luulen, että tässä ei ole varmaankaan kysymys nyt pelkästä yhdestä asiasta, vaan pitkäaikaisesta trendistä, arvelee Kangaspuro.
– Liettuahan on kuulunut niihin ärhäköihin maihin, joka on ollut sillä kannalla, että Ukrainalla on oikeus iskeä Venäjän puolelle länsiaseilla. Se poikkeaa joidenkin muiden Ukrainaa avustavien länsimaiden kannasta.
Kangaspuron mukaan kannanotot Liettuassa ovat menneet niinkin pitkälle, että voitaisiin ryhtyä haittaamaan Venäjän kauppamerenkulkua ja energian vientiä Itämerelle. On jopa esitetty Tanskan salmien sulkemista Venäjän eristämiseksi.
– Jos kysymys on hybridioperaatiosta, niin todennäköisesti sillä reagoidaan tämän tapaisiin melko koviinkin lausuntoihin vastatoimien kiristämisestä. Silloin omasta näkökulmastani ei ole mitenkään ihmeellistä, että Venäjä reagoisi omilla vastatoimenpiteillä. Se on ihan tyypillinen tapa ja tyypillinen asia, jota ei pelkästään voi odottaa, vaan voi ennakoida, että näin tulee ilman muuta tapahtumaan.
Kyse voi olla myös byrokratiasta tai virheestä
Venäjän puolustusministeriö julkaisi merirajojen muuttamisesta tiistai-iltana hankeluonnoksen hallituksen asiakirjaportaalissa. Keskiviikkona se hävisi portaalista. Kangaspuro näkee asiassa kaksi mahdollisuutta. Kyse voi olla tahallaan vuodetusta asiakirjasta, jolla on haluttu saada aikaan reagointi.
– Toinen vaihtoehto on, että kysymys on ollut byrokraattisesta pidemmän ajan valmistelusta, jossa prosessi on edennyt byrokratian rattaiden mukaisesti. Sitten se on ilmaantunut jonnekin portaaliin tarkoituksena viedä sitä eteenpäin. Valmistelijat eivät sitten olekaan ajatelleet, minkälaisen poliittisen viestin se voi sitten lähettää.
Venäläiseen kulttuuriin kuuluu se, että virheitä ei lähdetä pyytelemään anteeksi eikä korjailemaan sanottua ylipäätänsä. Kangaspuron mielestä oli jo aika paljon, kun presidentti Vladimir Putinin edustaja, Kremlin lehdistösihteeri Dmitri Peskov dementoi radikaaleimmat tulkinnat siitä, että kysymyksessä olisi ollut poliittinen yritys rajojen muuttamisesta.
– Se jo on aika paljon. Meillä on hyvin paljon kokemusta siitä, että Venäjällä virheiden ja jopa väärien, heidänkin kannaltaan järkevästi korjattavien asioiden oikaiseminen saattaa kestää pitkään.
