Porvoon edustalla takavarikossa olevassa aluksessa on enimmäkseen teollisuusbensiiniä, arvioi Venäjän öljykaupan tuntija Ylelle lähteisiinsä viitaten.
Suomenlahden kaapelivaurioista epäilty Eagle S -tankkeri lasteineen saattaa olla menossa Intiaan eikä Egyptiin, kuten aiemmin on arveltu.
Näin sanoo Ylen haastattelema asiantuntija Isaac Levi. Hän työskentelee energiaan ja puhtaaseen ilmaan keskittyvässä Centre for Research on Energy and Clean Air -tutkimuslaitoksessa.
CREA laatii kuukausittain Venäjän fossiilienergian vientiä seuraavia tilastoja.
Marinetraffic-sivuston mukaan Eagle S:n seuraava kohde on Port Said Egyptissä, mutta Levin mukaan alus olisi tämän jälkeen jatkamassa matkaa Suezin kanavan läpi.
– Edellinen matka, jonka Eagle S teki, oli Venäjältä Intiaan. Arvelen, että nyt on suunniteltu samanlaista reittiä, vaikka täysin varmoja emme voikaan olla, Levi sanoo Ylen haastattelussa.
Venäjän varjotankkerina toimiva Eagle S vei suurimman osan viime vuodesta öljytuotteita Intiaan.
Alus on aiemmin myös osallistunut operaatioihin, joissa öljyä on siirretty Välimeren alueella toiseen alukseen venäläisen alkuperän häivyttämiseksi ja pakotteiden kiertämiseksi.
”Aluksen lastina on pääosin teollisuusbensiiniä”
Suomen tullin edustaja kertoi aiemmin, että tankkerissa on lastina 35 000 tonnia lyijytöntä bensiiniä. CREA:n Isaac Levillä on hieman toisenlaista tietoa lastin sisällöstä.
Hänen mukaansa lastina on 35 000 tonnia teollisuusbensiiniiä, josta Levi käyttää termiä ”naphtha”. Ja lisäksi 12 000 tonnia bensiinisekoitetta, josta Levi käyttää termiä ”gasoline blendstock”. Hän perustaa arvion raaka-ainemarkkinoita seuraavan Kpler-yrityksen tietoihin.
– Teollisuusbensiiniä voidaan käyttää muun muassa sytytysöljynä ja muovintuotannossa, Levi sanoo.
Pakotteet eivät ole lopettaneet Venäjän öljykauppaa
Venäjän hyökättyä Ukrainaan helmikuussa 2022 EU asetti tavoitteen, että fossiilisten polttoaineiden tuonti Venäjältä lopetetaan vuoteen 2027 mennessä.
Venäjän taloutta on pyritty länsimaiden johdolla heikentämään asettamalla Venäjän öljynviennille pakotteita. Yksi pakotteista on öljyn hintakatto, joka on raakaöljyn osalta 60 dollaria tynnyriltä.
Öljynvientiä ei ole haluttu kieltää kokonaan, koska se voisi monien asiantuntijoiden mukaan horjuttaa globaaleja öljymarkkinoita, nostaa hintoja ja vaikuttaa myös länsimaisiin talouksiin.
Raakaöljyn ja öljytuotteiden kuljetus meriteitse Venäjältä Eurooppaan on kielletty osana pakotteita. Euroopassa kuitenkin Slovakia, Unkari ja Tsekki kuitenkin ostavat yhä venäläistä öljyä putkea pitkin.
Venäjä laski hintaa houkutellaakseen uusia ostajia
Pakotteiden takia Venäjän öljynvienti EU:hun, Britanniaan ja Yhdysvaltoihin on vähentynyt. Kompensoidakseen menetystä Venäjä on laskenut öljyn hintaa löytääkseen uusia markkinoita pakoterintaman ulkopuolella.
Venäjä on saanut lisättyä myyntiä etenkin Intiaan, Kiinaan ja Turkkiin. Myös vienti Egyptiin on selvästi kasvanut.
Danske Bankin pääanalyytikko Minna Kuusisto ei ihmettele sitä, että esimerkiksi Egypti ostaa Venäjältä bensiiniä.
– Voisi kysyä jopa, miksi ei ostaisi. Monen maan johtajalla on ensisijaisesti mielessä oma etu, hän sanoo.
Osa globaalin etelän maista periaatteessa vastustaa Venäjän hyökkäyssotaa, mutta ne ovat silti alusta asti puhuneet pakotteita vastaan, Kuusisto sanoo. Maat pelkäävät, että pakotteet iskevät niiden omaan talouteen.
Esimerkiksi Egyptissä hinnat ovat inflaation kiihtyessä nousseet. Kotitaloudet ja paikalliset yritykset voivat jopa kärsiä akuutista energiapulasta. Lisäksi sota Ukrainassa voi tuntua etäiseltä.
– Voisi olla vaikea selittää omille kansalaisille sitä, että ostetaan energiaa kalliilla, jos halvempaa on tarjolla, Kuusisto sanoo.
Pakotteet eivät toimi toivotulla tavalla
Venäjän fossiilienergian viennistä saamat tulot laskivat CREA-tutkimuslaitoksen mukaan viime vuonna vain neljä prosenttia vuoteen 2023 verrattuna.
– Venäjä saa yhä merkittävästi öljytuloja hyökkäyssotaansa varten, Levi sanoo.
Tutkijan mukaan hintakaton olisi voinut asettaa selvästi nykyistä alhaisemmaksi. Öljytynnyrin tuottajahinta on Venäjällä noin 15 dollaria. Esimerkiksi 30 dollarin hintakatto olisi leikannut Venäjän öljytuloja 25 prosenttia, CREA laskee.
– Uskon, että pakotteet toimisivat paremmin alhaisemmalla hinnalla, Levi sanoo.
Voit katsoa tästä jutusta tarkemmin, miten varjolaivasto toimii.
