Lähi-idän kriisin laajeneminen voi nostaa öljyn hintaa rajusti. Tämä kiihdyttäisi inflaatiota ja voisi estää korkojen laskun.
Danske Bankin pääanalyytikko Minna Kuusisto arvioi, että Euroopan keskuspankki laskee ohjauskorkoa jälleen kokouksessaan parin viikon päästä. Hän ei ole ajatuksineen yksin.
Joulukuussa EKP:llä on niin sanottu iso kokous, jossa päivitetään talous- ja inflaatioennusteet. Sielläkin lienee luvassa koronlasku, sanoo Kuusisto. Siis tulossa olisi kaksi koronlaskua loppuvuodelle.
Ensi vuonna koronlaskuja näillä näkymin jatketaan.
– Viime kuukausien ja viime viikkojen aikana on voimistunut käsitys siitä, että euroalueen talouskehitys on edelleen heikkoa, ja siksi inflaatiopaineet ovat heikkenemässä. Keskuspankilla on tämän takia varaa liikkua korkopäätöksissään nopeammin kuin on aiemmin arvioitu.
Mitä lyhyemmästä euriborkorosta on kyse, sitä tarkemmin se seuraa EKP:n ohjauskorkoa. Vuoden euribor puolestaan pitää sisällään odotuksia tulevasta korkotasosta. Siksi vuoden euribor on ollut jo pitkään matalammalla tasolla kuin lyhyet korot.
Jos EKP päättää kuten Danske Bank olettaa, ohjauskorko olisi ensi vuoden loppuun mennessä laskenut kahteen prosenttiin, ja euriborkorot olisivat kaikki kahden prosentin tuntumassa. Laskuvauhti riippuu euriborkoron omasta mitasta.
Kuusisto arvioi, että 12 kuukauden euribor laskee lyhyitä rivakammin vielä jonkin aikaa. Lyhyet korot laskevat EKP:n koronlaskujen tahdissa.
Myös Nordea odottaa, että jo ensi kesänä lyhyet viitekorot ovat kahden prosentin tuntumassa.
OP: Reipasta korkojen laskua luvassa
OP-ryhmän senioriekonomisti Tomi Kortela on hänkin sitä mieltä, että EKP laskee kahden viikon päästä ohjauskorkoa 0,25 prosenttiyksikköä. Siitä eteenpäin laskuja tulee kerran neljännesvuodessa niin, että syksyllä 2025 ollaan vähän yli kahdessa prosentissa.
– Korot ovat laskeneet hieman odotuksia enemmän. Aiemmin ajattelimme, että EKP laskee korkoa joulukuussa. Nyt koronlasku aikaistuu lokakuuhun, koska euroalueen inflaatio on hidastunut ajateltua enemmän. Euroalueen talousindikaattorit ovat myös olleet melko heikkoja, ja heikkenevä talouskasvu on kääntänyt EKP:n kelkkaa oletettua nopeamman koronlaskun suuntaan.
Geopoliittiset riskit saattavat jarrutella korkojen laskemista, huomauttaa Kortela.
– Yksi relevantti skenaario korkojen kohdalla on se, että Lähi-idän kriisi eskaloituu ja öljyn hinta nousee rajusti, mikä kiihdyttäisi inflaatiota ja asettaisi esteen korkojen laskulle.
Asuntojen hinnat ehkä kolmen prosentin nousussa – kauppa vilkastunee pikkuhiljaa
Asuntokaupalle korkojenlasku tekee hyvää, arvioi Kortela. Hänen mukaansa asuntokauppa on pikkuisen jo elpynyt, joskaan rajua muutosta ei ole näkynyt. Piristymistä lienee luvassa, kun korot todella laskevat vuoden mittaan.
Tilastokeskuksen tuoreen tiedon mukaan kiinteistönvälittäjien kautta tehtiin elokuussa 15 prosenttia enemmän vanhojen kerros- ja rivitaloasuntojen kauppoja kuin vuotta aikaisemmin.
Asuntojen hinnat saattavat ensi vuonna ennusteiden nojalla nousta noin kolme prosenttia tästä vuodesta, uskoo Kortela.
– On muistettava, että asuntojen huippuhinnat perustuivat tilanteeseen, jossa korot olivat joko nollassa tai negatiivisia, ja niiden ajateltiin pysyvän tällä tasolla pitkään. Nyt korkojen ei uskota laskevan nollaan vaan noin kahden prosentin tuntumaan.
Myös korona sekoitti markkinaa, useammallakin tavalla: pandemia-aikaan ajateltiin, että korot eivät nouse ainakaan lähiaikoina, ja toisaalta kysyntä isoille kodeille oli yhtäkkiä huutava. Myös sijoittajat ostivat asuntoja korona-aikaan innokkaasti.
Elpyykö asuntokauppa? Se jaksaa puhuttaa kuukaudesta toiseen, muun muassa viime kuussa Radio Suomen Päivässä:
Piristyykö asuntokauppa viimein?
