Afzeliuksen perhe laittaa sunnuntaipäivällistä Etelä-Ruotsin Kallingessa. 15-vuotias Nahla Afzelius laskee vettä pastakattilaan, isä Herman Afzelius pesee kasviksia.
Joulukuun puolivälissä tulee kuluneeksi 11 vuotta siitä, kun kun 5 000 Kallingen taajaman asukasta sai kuulla, että keittiöhanasta valuva vesi on myrkyllistä.
Sen oli myrkyttänyt hajuton ja mauton ympäristömyrkky PFAS, joka on saastuttanut vesistöjä ympäri maailmaa.
– Vesijohtoveden PFAS-pitoisuus oli korkein ikinä mitattu maailmassa. Se oli niin korkea, että aluksi asiantuntijatkin ajattelivat, että mittauksessa on tapahtunut virhe, Herman Afzelius kertoo.
Käytössä olleet vedenottoalueet suljettiin välittömästi ja juomavettä alettiin johtaa koteihin kauempana sijaitsevista vesilähteistä.
Herman Afzelius ajatteli ensin, että ongelma on tilapäinen. Kesti jonkin aikaa ennen kuin hän oivalsi, että myrkyt tulevat vaikuttamaan hänen elämäänsä vuosikymmeniä eteenpäin.
Tapaus osoittaa kouriintuntuvasti vielä huonosti tunnettujen PFAS-yhdisteiden vaikutuksia.
Sammutusvaahdot aiheuttivat saastumisen
Pian kävi ilmi, että juomaveden saastumisen olivat aiheuttaneet läheisellä armeijan paloharjoitusalueella vuosikymmeniä käytetyt sammutusvaahdot. Vaahdot ovat yksi merkittävimmistä tiedossa olevista PFAS-yhdisteiden läheistä.
Sammutusvaahdot ovat aiheuttaneet myös Suomessa ympäristön saastumista.
PFAS-kemikaalit ovat fluoriyhdisteitä, joita on käytetty huolettomasti teollisuudessa vuosikymmeniä. Vasta 2000-luvulla on havahduttu siihen, että PFAS-yhdisteet hajoavat ympäristössä äärimmäisen hitaasti ja voivat olla terveydelle vaarallisia. Siksi niitä alettiin kutsua ikuisuuskemikaaleiksi.
PFAS-yhdisteille altistumisella voi olla monenlaisia terveysvaikutuksia.
Kaikille kallingelaisille tuli kutsu verikokeeseen. Ne osoittivat, että koko Afzeliuksen perheen, myös lasten, PFAS-pitoisuudet olivat paljon sallittujen rajojen yläpuolella.
15-vuotiaan Nahla Afzeliuksen mielestä tilanne on pelottava.
– Toivon, etten sairastu. En tiedä, onko immuunipuolustukseni heikentynyt, sillä tulen nykyisin tosi helposti kipeäksi, minulle on puhjennut allergioita. Kukaan ei tiedä, voiko tämä kaikki johtua PFASista.
Katso videolta, mistä MOT:n selvityksessä on kyse:
Yhdisteiden kaikkia terveysvaikutuksia ei tunneta
Kaikki Afzeliuksen perheenjäsenet ovat tavalla tai toisella kärsineet myrkkyjen vaikutuksista. Tutkimusten mukaan PFAS-yhdisteiden on todettu aiheuttaneen alueella kohonnutta munuaissyövän sekä korkeiden kolesterolitasojen riskiä. Kaikkia yhdisteiden terveysvaikutuksia ei kuitenkaan tunneta täysin.
Herman Afzelius sairastui harvinaiseen pehmytkudossyöpään pari vuotta sitten.
Nahla Afzelius muistaa, millaista oli kuulla isän sairastuneen.
– Olin todella huolissani, ajatukset pyörivät ympyrää. Pelkäsin, että isä kuolee, jos syöpä on pahanlaatuinen.
Herman Afzeliuksella oli kuitenkin omien sanojensa mukaan ”onnea”.
– Käsivarressa olevan patin ansiosta syöpä löytyi ajoissa, ennen kuin se ehti levitä. Syöpäkasvain pystyttiin leikkaamaan.
Myös Ninnie Wikström, Nahlan äiti, nimeää entisen puolisonsa sairastumisen yhdeksi rankimmista hetkistä.
Toinen järkytys häntä kohtasi, kun hän sai Lundin yliopiston tekemään tutkimukseen osallistuttuaan selville, että hänen nuorimman tyttärensä PFAS-pitoisuudet ovat koholla.
Tytär ei ole koskaan asunut Kallingessa.
Ninnie Wikströmiltä otettiin verikokeita sekä raskauden aikana että synnytyksen jälkeen. On osoitettu, että PFAS-yhdisteet siirtyvät sikiölle istukan kautta, ja myöhemmin äiti voi siirtää niitä rintamaidon mukana lapselle.
– Imetin nuorempaa tytärtäni pitkään, samalla siirsin hänelle PFAS-yhdisteitä. Toisaalta tutkijat sanovat, että imetys kannattaa, imetyksen hyödyt ylittävät haitat. Ei tilanne silti tunnu hyvältä, Wikström sanoo.
PFAS-yhdistys voitti oikeustaistelun
Herman Afzeliuksen mukaan yksi iso ongelma on ollut tiedon saannin puute. Siksi alueen asukkaat perustivat PFAS-yhdistyksen. Se haastoi paikallisen vesilaitoksen oikeuteen vuonna 2016.
– Kohtuuttominta tässä kaikessa on ollut se, että me myrkytetyt joudumme itse menemään oikeuteen päästäksemme terveystarkastuksiin tai saadaksemme vahingonkorvauksia.
Koko Kallingen väestön terveydentilaa ei ole järjestelmällisesti seurattu vesikatastrofin alun jälkeen.
PFAS-yhdistys voitti oikeustaistelun vuosi sitten, joulukuussa 2023. Korkeimman oikeuden ratkaisun mukaan PFAS-yhdisteiden saastuttaman vesijohtoveden juominen on henkilövahinko ja kuntalaisilla on oikeus vahingonkorvaukseen, oli henkilö sairastunut tai ei.
– Tässä määritellään, miten tulee toimia, jos juomaveteen päätyy terveydelle haitallisia aineita. Tämä on tärkeä ohjeistus meille kaikille, jotka juomme vettä Ruotsissa tai ylipäätään EU:n alueella.
Minkä on kohtuullinen korvaus myrkyille altistumisesta?
Yhdistys esitti tänä syksynä paikalliselle vesilaitokselle vahingonkorvausvaatimuksen. Edessä on pohdinta korvausten suuruudesta.
– Minkä arvoista altistuminen on ollut? 100 000 kruunua? 50 000 kruunua? Miljoona kruunua? Mikä on kohtuullinen korvaustaso, jos myrkky säilyy elimistössäsi koko loppuelämän?
Herman Afzelius joutuu käymään syöpäkontrolleissa noin kymmenen vuoden ajan.
Nahla Afzeliuksen verenkierrosta yhdisteet poistuvat aikaisintaan noin 25 vuoden kuluttua. Hän on silloin 40-vuotias.
– Sitä on tosi raskasta ajatella, aika on niin pitkä. Ehdin varmaan hankkia lapsia siihen mennessä ja sitten siirrän myrkkyjä omille lapsilleni. Se ei tunnu lainkaan hyvältä, Nahla Afzelius sanoo.
Suomessa juomaveden PFAS-pitoisuuksia ei ole mitattu järjestelmällisesti. Tehdyissä mittauksissa raja-arvot eivät ole ylittyneet.
