Entisen pääministerin Sanna Marinin yritys hyödyntää veroetua tavalla, jolla yritysten oikeastaan toivotaankin toimivan, sanovat veroasiantuntijat.
Entisen pääministerin Sanna Marinin yritys toimii juuri niin kuin lainsäätäjät ovat toivoneet, sanovat veroasiantuntijat.
Marinin ja hänen entisen erityisavustajansa Tuulia Pitkäsen MA/PI-niminen yritys on hyödyntänyt listaamattomien yritysten verohuojennusta. Järjestely on täysin laillinen, mutta sekä Marinin puolue SDP että hän itse ovat vaatineet kyseisen verohelpotuksen lopettamista.
Asiantuntijat eivät näe Marinin yrityksen verotuksessa kovin aggressiivista verokikkailua.
– Mielestäni tämä kuulostaa ihan normaalilta osakeyhtiön toiminnalta, arvioi tilintarkastus- ja konsultointiyritys Deloitten veroasiantuntija Virpi Pasanen.
Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen erikoistutkija Aliisa Koivisto kertoo, että vuonna 2016 jopa 40 prosenttia henkilöomisteisista osakeyhtiöistä maksoi osinkoa juuri sen verran, että siitä voi maksaa pienempää veroa. Verosuunnittelu on siis yleinen käytäntö, Koivisto toteaa.
Tampereen yliopiston vero-oikeuden professori Pekka Nykänen arvioi, että Marinin yritys saa verohuojennuksesta huomattavaa, jopa kymmenien tuhansien eurojen etua.
Tavallaan lainsäätäjät verohuojennusta säätäessään ovat itse asiassa toivoneet, että yritykset toimisivat juuri niin kuin Marinin ja Pitkäsen yritys on tehnyt.
Professori: On mielipidekysymys, onko veroetu liian hyvä
Verohuojennuksen tarkoitus on, että iso osa yrityksen voitoista pysyy yrityksen kassassa. Kun yritys kerryttää varoja, kriisitilanteessa se selviää vaikeiden aikojen yli varojensa avulla.
Jos kaikki varallisuus jaettaisiin osinkoina pois, yritys voisi kaatua pieniinkin vaikeuksiin nopeasti.
– Yritys on yleensä paremmassa kunnossa, kun sitä ei tyhjennetä kokonaan, Deloitten Virpi Pasanen sanoo.
Veroetu auttaa etenkin pitkään toimineita yrityksiä sekä yrityksiä, jotka ovat kerryttäneet varoja nopeasti. Järjestelyn häviäjiä ovat yritykset, joilla ei ole paljoa varallisuutta ja joissa yrittäjän on pakko nostaa rahaa ulos omaan elämiseen. Tällöin verohuojennusta ei pääse hyödyntämään.
VTT:n Aliisa Koivisto on tutkinut yritysten käyttäytymistä tilanteissa, joissa osinkoverotus on muuttunut. Tutkimuksen mukaan yhtiöt ovat hanakoita nostamaan ja laskemaan osinkotuloja sen mukaan, mistä maksetaan kevyimmät verot.
Veroetu antaa myös mahdollisuuden hyväksikäyttää lain porsaanreikiä esimerkiksi holdingyhtiöiden avulla. Esimerkiksi sosiaalisen median vaikuttajia on arvosteltu epäreiluina pidetyistä yhtiöjärjestelyistä.
– Se perusteluhan, miksi tämä on aikanaan luotu, on sinällään ihan järkevä. Se on sitten enemmän mielipidekysymys, että onko veroetu liian hyvä ja kohdentuuko se oikein, toteaa vero-oikeuden professori Pekka Nykänen.
Palkanmaksujärjestely hyödyksi yhtiölle
Marin kommentoi tiistaina yrityksestään herännyttä keskustelua sanoen, että hän nostaa yrityksestään palkkaa ansiotulona eikä niin, että hän muuntaisi palkkaa pääomatuloksi osinkojen kautta. Yksityishenkilö maksaa yleensä ansiotulona enemmän veroa kuin pääomatulona.
Marinin ja Pitkäsen yritykselle tämä voi kuitenkin olla järkevä järjestely, huomauttaa Pasanen. Yritys voi nimittäin vähentää maksetut palkat verotettavasta tulostaan eli se maksaa lopulta vähemmän veroa.
Juuri oikean kokoisilla summilla henkilö saattaa maksaa veroja ansiotulona jopa vähemmän kuin pääomatulona. Vero-oikeuden professori Nykäsen mukaan siihen, miten palkka maksetaan, ei kuitenkaan liity kovin suurta mahdollisuutta verosuunnitteluun.
Marinin ja Pitkäsen maksamia ansiotuloveroja ei näe yrityksen tilinpäätöstiedoista. Ne riippuvat muun muassa siitä, nostavatko he palkkaa myös muualta.
