sunnuntai, 24 marraskuun

Monelta asunnolta ja kiinteistöltä puuttuu energiatodistus.

Yllättävän harva oma- ja paritalo tai kerros- ja rivitaloyhtiö on teettänyt rakennuksestaan lain vaatiman energiatodistuksen. Tämä käy ilmi Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Aran keväällä ilmestyneestä raportista.

Sen mukaan omakoti- ja paritaloista vain 13 prosentilla oli energiatodistus rakennuksestaan. Rivitaloyhtiöistä energiatodistus oli 51 prosentilla ja kerrostaloyhtiöistä 46 prosentilla.

Pankit myöntävät helpommin lainaa energiatehokkaisiin kohteisiin

Kiinteistönvälitysalan keskusliiton toimitusjohtajan Tuomas Viljamaan mukaan energiatehokkuus on merkittävä osa asuntokauppaa ja asumista nyt ja tulevaisuudessa.

Silti energiatodistus puuttuu monelta kiinteistöltä ja asunnolta.

Pankit lainoittavat energiatehokkaita kohteita paremmin kuin energiatehottomia, joten energiatodistuksen puuttuminen voi vaikuttaa lainansaantiin.

Talojen energiatehokkuutta mitattaan A–G -asteikolla, jossa A on energiatehokkain ja G heikoin. Uusi versio energiatodistuksesta on tulossa toukokuussa 2026. Kuva: Antti Kuusiniemi / Yle

Ostettavan asunnon energiatodistus voi auttaa saamaan asuntolainan

Nordean Kiinnitysluottopankin toimitusjohtaja Jussi Pajala korostaa, että energiatehokkuus on omistusasujalle merkittävä asia.

– ”Se vaikuttaa asumiskustannuksiin, asunnon arvoon, ympäristöön sekä myös asumismukavuuteen Se voi olla myyntivaltti, joka tekee omasta kodista houkuttelevamman mahdollisille ostajille.

Hän onkin huolissaan, että niin suurelta osalta rakennuksista puuttuu energiatodistus.

Pajala muistuttaa, että kohde, jonka energiatehokkuus ja mahdolliset energiatehokkuutta parantavat toimet on suunniteltu, on myös pankille mielenkiintoinen rahoituskohde.

– Jos kohteessa on tehty energiatehokkuutta parantavia toimenpiteitä, on todennäköistä, että asunnon kunto säilyy hyvänä. Tämä tukee asunnon vakuusarvon määrittämistä.

Nordean Kiinnitysluottopankin toimitusjohtaja Jussi Pajala muistuttaa, että energiatodistus on tärkeä työkalu arvioitaessa rakennuksen energiatehokkuutta. Kuva: Esa Syväkuru / Yle

Motivan johtava asiantuntija Jaakko Ketomäki on samoilla linjoilla. Hänen mukaansa on leviämässä uusi ilmiö, jossa pankit myöntävät paremmin lainaa energiatehokkaisiin kohteisiin.

– Eli jos ostaja on ostamassa taloa, jolla ei ole energiatodistusta, se saattaa lykätä pankin lainapäätöstä.

Ketomäen mukaan tämä voi olla myyjälle motiivi teettää energiatodistus hyvissä ajoin ennen kohteen myyntiä

Omakotiasuja toivoo todellisia kulutuslukemia

Suomen Omakotiliiton toiminnanjohtaja Marju Silander ei hämmästy Aran laskelmasta.

– Energiatodistusta ei välttämättä hankinta siitä syystä, että lain mukaan sitä vaaditaan, kun paritaloasuntoa tai omakotitaloa ollaan myymässä tai vuokraamassa.

– Tämä on verraten harvoin eteen tuleva tilanne, hän toteaa.

– Energiatodistukset ovat voimassa kymmenen vuotta, joten sekin harventaa tarvetta. Kun energiatodistuksen hintakin on joitain satoja euroja, sitä ei hankita varmuuden vuoksi.

Monet kokevat energiatodistukset hyvin hankalasti luettavina.

– Kun näissä todistuksissa on paljon teknistä tietoa, niin niiden läpikäyminen laatijan kanssa olisi aika tärkeätä, Silander sanoo.

Suomen Omakotiliiton toiminanjohtaja Marju Silander sanoo, että monet kokevat energiatodistukset hankalaksi luettaviksi. Kuva: Markku Pelkonen / Yle

Myyjät ja välittäjät kokevat, että energiatodistus ei kiinnosta ostajia

Lain mukaan energiatodistus täytyy esittää myynnin ja vuokrauksen yhteydessä.

– Taloyhtiöissä ja omakotitaloissa myyjille ja välittäjille tulee kuitenkin tunne, että ostajat eivät välitä energiatodistuksesta, neuvontainsinööri Matts Almgren Varsinais-Suomen Kiinteistöliitosta kertoo.

– Kun katsoo vaikkapa myynnissä olevia pientaloja Etuovesta tai Oikotieltä, niin siellä on paljon kohteita, joista kerrotaan, ”ettei olen lain vaatimaa energiatodistusta”.

– Iso osa pientaloista laitetaankin myyntiin ilman energiatodistusta. Energiatodistus laaditaan sitten kaupanteon yhteydessä tai sitä ei laadita lainkaan, Almgren kuvaa tilannetta.

Almgrenin mielestä tämä kertoo siitä, että ostajia ei kiinnosta, mikä rakennuksen energialuokka on.

– Vaikka se energiatehokkuus varmasti on paljon suuremmassa arvossa, kuin se oli 10–20 vuotta sitten, se energiatodistus on vähän abstrakti. Se kertoo energialuokan, mutta ei, mitä se käytännössä tarkoittaa, hän kuvaa.

– Moni ihminen ajattelee ehkä helpommin, että öljylämmitys on huono asia ja siitä pitäisi päästä eroon, ja että maalämpö on uudempi ja vihreämpi lämmitystapa. Se on konkreettisempi asia kuin energialuokat A, B, D tai F.

Neuvontainsinööri Matts Almrgren Varsinais-Suomen Kiinteistöliitosta on itsekin tehnyt energiatodistuksia. Kuva: Kiinteistöliitto

Energiatodistuksesta pitäisi tehdä helpommin ymmärrettävä

Tuomas Viljamaa sanoo, että energiatodistuksen pitäisi olla helpommin ymmärrettävä.

– Pitäisi miettiä, miten se olisi myös kuluttajien kannalta mahdollisimman ymmärrettävä järjestelmä. Kaikilla on kuitenkin se yhteinen tavoite, että meillä olisi energiatehokkaampia rakennuksia ja vastuullisempaa asuntokauppaa, hän painottaa.

– Siis kyllähän se energiatodistus kertoo sen. Mutta energiatodistuslainsäädäntöön liittyy myös erilaisia korjauskertoimia, ja mihin energiatodistusluokkaan rakennus kuuluu.

Viljamaan mielestä energiatodistuksesta saisi enemmän irti, jos siinä kerrottaisiin, kuinka paljon rakennus kuluttaa energiaa.

Kiinteistönvälitysalan keskusliiton toimitusjohtaja Tuomas Viljamaa toivoo energiatodistusten olevan lukijoilleen ymmärrettävämpia. Kuva: Markku Rantala / Yle

Uusi versio energiatodistuksesta keväällä 2026

EU:n uusittu rakennusten energiatehokkuusdirektiivi tuli voimaan tämän vuoden toukokuussa Ympäristöministeriö on käynnistänyt sen toimeenpanon kansalliseen lainsäädäntöön.

Rakennusneuvos Jyrki Kauppinen ympäristöministeriöstä kertoo, että direktiivin mukainen uusi energiatodistus otetaan käyttöön toukokuussa 2026. Tätä aiemmin teetetyt energiatodistukset ovat entiseen malliin voimassa kymmenen vuotta.

Direktiivin tavoitteena on vähentää rakennusten kasvihuonekaasupäästöjä ja energian loppukulutusta vuoteen 2030 mennessä. Pitkän aikavälin tavoite rakennuksille on saavuttaa EU:n ilmastoneutraalius vuonna 2050.

Jaa.
Exit mobile version