Hybridivaikuttamisen asiantuntijat arvioivat, että Venäjän ilmoitus aluevesirajojen muuttamisesta saattoi olla silkka vahinko.
Venäjän puolustusministeriön ilmoitus merirajojen siirtämisestä saattoi olla silkka vahinko, arvioivat kaksi hybridivaikuttamisen asiantuntijaa.
Venäjän puolustusministeriö kertoi tiistaina aikovansa esittää maansa hallitukselle merirajojen siirtämistä Itämerellä. Muutokset olisivat koskeneet Suomen ja Liettuan vastaisia merirajoja.
Myöhemmin tiedot kiistettiin ja koko tiedote rajansiirtohankkeesta katosi Venäjän puolustusministeriön sivuilta.
Tällä hetkellä ei ole varmaa tietoa siitä, aikooko Venäjä jatkaa hanketta ja mitä rajojen muuttaminen käytännössä tarkoittaisi.
Löytyivätkö asiakirjat vahingossa?
Jyväskylän yliopiston lehtori, hybridivaikuttamisen asiantuntija Panu Moilanen pitää mahdollisena, että kyse saattoi olla ihan tavanomaisesta Venäjän sisäisten aluevesirajojen uudelleen laskemisesta. Tällainen olisi YK:n meriyleissopimuksen kannalta sallittua.
– En pitäisi ollenkaan pois suljettuna vaihtoehtona, että jokin taho haluaisi vaikka nykyaikaisemmalla teknologialla määritellä sen rajan tarkemmin. Ja kun siitä on laadittu asiakirjoja, jotka ovat tulleet verkossa julkisiksi, niin ne on ikään kuin vahingossa löydetty, Moilanen pohtii.
Moilasen mukaan on mielenkiintoista, että asiakirjat hävitettiin myöhemmin verkosta.
– Ehkä se kertoo jotain siitä, että olisiko kuitenkin käynyt sillä tavalla, että niiden ei ollut alun perinkään tarkoitus olla siellä.
Hybridiosaamiskeskuksen verkostojohtaja Jukka Savolainen pitää myös todennäköisenä, että kyse oli aluevesirajojen päivittämisestä.
Savolainen pitää Suomessa syntynyttä reaktiota ylimitoitettuna.
– Luulen että tuli kärpäsestä härkänen, myrsky vesilasissa, Savolainen luonnehtii.
Hänen mukaansa hybridivaikuttamisesta ei kannata vetää tässä vaiheessa kovin vahvoja johtopäätöksiä.
Myöskään Suomen valtionjohto ei pidä tilannetta huolestuttavana.
Vihjailu kuuluu Venäjän pelikirjaan
Panu Moilasen mukaan on kuitenkin myös seikkoja, jotka viittaavat siihen, että Venäjän oli tarkoitus aiheuttaa Suomessa reaktioita.
Hänen mukaansa on outoa, että asiasta ei ilmoitettu etukäteen Suomelle ja Liettualle. Toisaalta se voi johtua myös siitä, että maiden välit ovat jäissä Venäjän sotatoimien takia.
Moilasen mukaan tällainen vihjailu kuuluu kyllä Venäjän vaikuttamisen pelikirjaan.
– Venäjällähän on ollut tapana julkaista aina välillä tietoja ja uutisia ja vihjeitä, jotka ovat sitten saaneet aikaan sen, että niihin on kiinnitetty meillä lännessä tai Suomessa huomiota, Moilanen sanoo.
Toisaalta: vaikka kyse olisi ollut vain vahingosta, se saattoi olla Venäjälle iloinen vahinko, Moilanen huomauttaa.
– Kyllähän tämä tietyllä tavalla olisi onnistunut, sattumalta syntynyt hybridioperaatio, koska se on saanut Suomessa näin suuren huomion osakseen.
Moilasen mukaan on lähtökohtaisesti hyvä, että Suomen kaltaisessa vapaassa yhteiskunnassa media ja päättäjät kertovat tämänkaltaisista asioista avoimesti, ja demokratiassa niin kuuluukin tapahtua.
– On mielenkiintoista, kuinka tätä voidaan myös käyttää hyväksi.
