Ulkopoliittisen instituutin vieraileva johtava asiantuntija Olli Ruohomäki sanoo, että Syyrian rannikko oli ainoa potentiaalinen satama Venäjälle.
Syyrian presidentin Bashar al-Assadin hallinnon kaatuminen on suuri tappio myös Venäjälle ja Iranille, sanoo Ulkopoliittisen instituutin vieraileva johtava asiantuntija Olli Ruohomäki.
Venäjä siirsi laivaston aluksensa Syyrian-tukikohdastaan jo alkuviikosta.
– Tartusin laivastotukikohta oli ainoa potentiaalinen paikka, josta venäläiset pystyivät Välimerellä toimimaan, Ruohomäki sanoo.
Hänen mukaansa myös Assadia tukeneen Iranin yhteydet välimerelle katkeavat hallinnon vaihtumisen myötä.
– Tämä on erittäin kova isku Iranille, joka on pyrkinyt luomaan vastarinnan akselia Teheranista Irakin kautta Syyriaan ja Libanoniin. Nyt se on osittain katkennut.
- Yle seuraa Syyrian tapahtumia tässä artikkelissa.
Venäjällä on ollut Tartusissa kolme fregattia, sukellusvene ja kaksi huoltoalusta. Lisäksi sillä on Syyriassa myös Hmeimimin lentotukikohta Latakiassa.
Ukrainan tiedustelupalvelu kertoi alkuviikosta viestipalvelu Telegramissa, että venäläisjoukot olivat alkaneet paeta Damaskoksesta.
Tiedustelupalvelun mukaan Venäjän Syyrian-erikoisjoukkojen komentaja oli kutsuttu Moskovaan selittämään johtajille, miksi hänen alaisensa kärsivät tappioita ja miksi sotilaskalusto Aleppossa joutui kapinallisten käsiin.
54 vuoden dynastia sortui
Al-Assadin perheen nyt sortunut dynastia alkoi vuonna 1970, kun Hafez al-Assad kaappasi vallan. Bashar-poika jatkoi perheen valtakautta vuodesta 2000. Nyt kaikki romahti lopulta vain viikossa.
Ruohomäen mukaan aikataulullisesti Syyrian tapahtumat etenivät samaan tapaan kuin Afganistanissa Talibanin nousu kolme vuotta sitten.
– Nythän sieltä tihkuu tietoja, että armeijan yksiköt ovat yksi toisensa jälkeen luopuneet aseista. Näinhän tällaisissa tilanteissa usein käy, kun armeija on korruptoitunut eikä ole motivaatiota, Ruohomäki sanoo.
Myös Damaskoksessa asunut nainen kertoo Ylelle, että kapinalliset pääsivät etenemään yllättävän nopeasti.
Mitä Syyriassa tapahtuu seuraavaksi?
Ainakin tähän saakka oppositio on Syyriassa ollut kaikkea muuta kuin yhtenäinen. Ruohomäen mukaan Assadin hallintoa vastaan, ja osin keskenäänkin, on vuosien aikana Syyriassa taistellut kymmeniä eri ryhmittymiä.
Kapinaa johtavan, ääri-islamilaisen Hayat Tahrir al-Sham-järjestön (HTS) sotilaskomentaja Abu Mohammad al-Jolani on kieltänyt taistelijoitaan menemästä hallinnon virastoihin, koska ne ”ovat entisen pääministerin valvonnassa”.
Syyrian pääministeri Mohammad Ghazi al-Jalali on kertonut olevansa halukas neuvottelemaan vallanvaihdosta ja valmis varmistamaan hallinnon jatkumisen.
Ruohomäen mukaan Syyrian tulevaisuus on tällä hetkellä täysin HTS:n käsissä.
– Jolani on yrittänyt brändätä järjestönsä varteenotettavaksi hallintovaihtoehdoksi. Hän on jopa sanonut, että haluaa myöskin tehdä yhteistyötä terrorismin vastaisessa taistelussa. Se on aika mielenkiintoinen kuvio.
Syyria on Ruohomäen mukaan herkässä ja hauraassa tilassa yli vuosikymmenen sisällissodan jälkeen.
– Syyriasta ei kovin helposti saada parsittua kokoon eheää valtiokokonaisuutta. Siellä on niin paljon erilaisia ryhmiä.
Jolani on sanonut, että uskonnollisia ja etnisiä vähemmistöjä tullaan suojelemaan.
– Onko hän sitten sanojensa mittainen mies, jää nähtäväksi, Ruohomäki sanoo.
Mikä on Assadin kohtalo?
Ruohomäki sanoo, että Assadin kausi on nyt ohi. Paluun mahdollisuutta ei ole.
– Jos hän on paennut esimerkiksi Iraniin tai Venäjälle, niin sinne hän sitten jää. Ei hänellä ole enää mitään mahdollisuuksia koota joukkoja ja järjestää mahdollista vastavallankumousta.
Vaikka kapinalliset eivät saaneet Assadia kiinni, lähetetään tässä Ruohomäen mukaan maailman diktaattoreille selkeä viesti, ”että näinkin voi käydä”.
– Viesti olisi tietenkin ollut selkeämpi, jos HTS olisi saanut hänet kiinni ja hirttänyt lähimpään lyhtypylvääseen. Asia olisi ollut loppuunkäsitelty.