Etenkin öisin on tyypillistä, että pelastustyöntekijät eivät pääse ripeästi kerrostalon rappukäytävään, koska ovikoodit ovat poissa käytöstä, kertoo pelastusjärjestön johtaja.
Pelastuslaitos ja ensihoitajat kohtaavat säännöllisesti tilanteita, joissa heidät on hälytetty kerrostaloasunnon kohteeseen, mutta kaikkein ripein pääsy sisään kerrostalon rappuun ei onnistu, koska ulko-ovea ei saa auki.
Näin kertoo Suomen pelastusalan keskusjärjestö Spekin johtaja Mika Gröndahl.
Helsingin Punavuoressa sijaitsevassa taloyhtiössä sattui viime vuonna kaksi tilannetta, joissa asukas soitti sydänkohtauksen takia hätänumeroon, mutta ensihoito ei päässyt saman tien apuun, koska ovikoodi oli suljettuna ilta- ja yöaikaan turvallisuussyistä.
Viranomaiset voivat pyytää oven avausta isännöitsijältä. Jos aikaa tähän ei ole, viranomaiset murtavat oven.
Ensihoito pyytääkin toisinaan pelastuslaitokselta niin sanottua ovenavausapua, Gröndahl kertoo.
Ongelmaan on jo ratkaisu
Rappujen ovissa käytetään erilaisten avainten lisäksi eri sisäänpääsytapoja, kuten ovikoodeja, ovisummereita sekä puhelimella avattavia ovia ja mobiilikulkuoikeuksia.
Sisäänpääsyn ongelma viranomaisnäkökulmasta olisi jo ratkaistavissa nimenomaan mobiilikulkuoikeuksien avulla, kertoo kulunvalvontajärjestelmiä valmistavan Abloyn myyntipäällikkö Jesse Kalevo.
Mobiilikulkuoikeus toimii niin, että rapun ulko-oveen asennetaan pieni laiteohjain, jossa on bluetooth-yhteys. Se ohjaa oven sähkölukkoa.
Käyttäjän puhelimeen on digitaalisesti jaettu henkilökohtaiset oikeudet tiettyihin oviin, jotka saa auki joko puhelinsovelluksella tai niin, että puhelin viedään lähelle ovea.
Sisäänpääsyoikeudet on myönnetty esimerkiksi puhelinkohtaisesti, eikä niitä voi jakaa toisille.
Tällainen järjestelmä voisi Kalevon mukaan teoriassa toimia koko Suomen pelastustoimella.
Viranomaisille pitäisi olla oma järjestelmä
Kalevon mukaan laajojen mobiilikulkuoikeuksien toteutustapoja on kaksi.
Ensimmäisenä viranomaisten itse hallinnoima järjestelmä, jossa halukkaat taloyhtiöt asentavat ulko-oviinsa erilliset tunnistimet vain viranomaisia varten.
Järjestelmä ei korvaisi talon nykyistä ovenavausmetodia vaan tulisi sen lisäksi.
Toisena vaihtoehtona olisivat sopimukset, joita viranomaiset tekisivät eri taloyhtiössä käytössä olevan mobiilikulkujärjestelmän hallinnoijien kanssa. Tällöin sekä asukkaat että viranomaiset käyttäisivät samaa lukijaa.
– Lukuisten eri digijärjestelmien hallinta olisi kuitenkin todella hankalaa, joten käytännön tasolla viranomaisten oma järjestelmä olisi ainut järkevä tapa, Kalevo sanoo.
Kalevo arvioi yhden lukijan järjestelmineen maksavan muutaman sata euroa per ovi.
Ovia joudutaan silti välillä murtamaan
Myös punavuorelaisessa taloyhtiössä aiotaan nostaa yhtiökokouksessa esiin ratkaisu, jossa rapunoviin asennettaisiin puhelinjärjestelmä.
Tällä saisi yhteyden jokaiseen asuntoon ja pääsyn rappuun tarvittaessa.
Spekin Mika Gröndahlin mukaan tällainen ratkaisu voi nopeuttaa avun saantia joissain tilanteissa.
Hän muistuttaa, että ovikoodi ei tee autuaaksi, vaikka se toimisi. Hätäkeskukseen soittava on voinut saada sairauskohtauksen, jonka vuoksi ei pysty kertomaan ovikoodia viranomaisille.
Avun tarvitsija ei välttämättä voi myöskään avata omaa kotioveaan rappukäytävän sisällä. Tällöin pelastuslaitos voi joutua murtamaan oven.
Ennen moderneja keinoja huoltohenkilöstö ja viranomaiset käyttivät yleisavaimella toimivaa putkilukkojärjestelmää, Gröndahl muistelee.
Järjestelmästä on pääosin luovuttu. Yleisavaimet päätyivät toisinaan vääriin käsiin.
– Merkittäviä kustannuksia syntyi myös, jos yleisavain sattui katoamaan.
Oli tilanne taloyhtiön ulko-ovien kanssa mikä tahansa, Gröndahlin mukaan ei ole syytä huoleen.
– Ei ole ovea, jota pelastuslaitos ei saisi auki.
