Tuuli puhaltaa hiljaa Vantaan Viertolassa keväisenä aamuna.
Kävelyteillä liikkuu koiranulkoiluttajia, aamulenkkeilijöitä ja työmatkalaisia.
Kaupungin rauhallinen rytmi kantaa mukanaan muistoja vuodentakaisista tapahtumista.
Tasan vuosi sitten, 2. huhtikuuta 2024, Viertolan koulun Jokirannan opetuspisteessä tapahtui tragedia, joka pysäytti koko maan.
Tapahtuma-aikaan 12-vuotias kouluampuja oli tehnyt 15 hengen tappolistan ennen kouluunmenoaan.
Tapahtumat järkyttivät syvästi paikallista yhteisöä ja herättivät laajaa huomiota kansainvälisesti.
Outi Kajander on aamukävelyllä Keravanjoen rannassa kotinsa lähellä. Hän on asunut Viertolassa 15 vuotta.
Hänen parvekkeeltaan on suora näkymä koulun pihalle ja paviljonkirakennukseen, jossa ampuminen tapahtui.
– Silloin kun ampuminen tapahtui, se oli iso järkytys ja paljon myös pyöri mielessä. Veimme kynttilät koulun eteen saman päivän aikana, ja kyllä minä surin, sanoo Kajander ääni murtuen.
Outi Kajander kertoo videolla, minkälaisia ajatuksia ja tunteita vuodentakaiset tapahtumat herättävät:
Niko Salmenheimolla on pieni lapsi rattaissa. He ovat matkalla leikkipuistoon. Hän on asunut Viertolassa seitsemän vuotta.
Hän muistaa, kuinka vuosi sitten kotikulmat olivat täynnä poliisiautoja.
– Ei sitä uskonut todeksi. Olen päiväkodissa töissä. Tapahtumia tuli pohdittua yleisesti lasten ja nuorten hyvinvoinnin näkökulmasta.
Hän ei koe, että alueen turvallisuus olisi kuitenkaan järkkynyt tapahtumien johdosta.
– Kävin tapahtumia läpi läheisteni kanssa sekä työyhteisössä. Se riitti minulle.
– Kyllä Viertola on se sama rauhallinen paikka kuin oli ennen surullisia tapahtumia.
Tukea tarvitaan ja annetaan edelleen
Vantaan kaupungin perusopetuksen johtajan Ilkka Kalon mukaan lapsille, perheille ja henkilökunnalle annettiin tukea ja kriisiapua intensiivisesti heti tapahtumien jälkeen ja koko kevään ajan.
Suomen Punaisen Ristin (SPR) kriisityöntekijöiden ohjeiden mukaan ampumista luokassa todistaneet kuudesluokkalaiset siirtyivät toiseen rakennukseen loppukevääksi.
Hyvinvointialueen, kaupungin ja eri järjestöjen yhteistyönä toteutettu kriisiapu ja välitön tuen antaminen onnistuivat Kalon näkökulmasta hyvin.
– Olosuhteisiin nähden oppilaat, perheet ja henkilökunta ovat toipuneet tapahtuneesta hyvin.
Hänen mukaansa oppilaiden ja henkilökunnan jaksamista ja tuen tarvetta on seurattu aktiivisesti ja systemaattisesti koko vuoden ajan.
– Moni tapahtumien keskipisteessä ollut oppilas on siirtynyt syksyllä yläkouluun, ja olemme jatkaneet aktiivista tuen tarjoamista edelleen.
Tapahtuman vuosipäivä on hänen mukaansa huomioitu ja tapahtumien keskipisteessä olleille järjestetään ohjattua asian käsittelyä, mikä tukee oppilaiden hyvinvointia.
Kaupunki on Kalon mukaan analysoinut tarkkaan, missä asioissa onnistuttiin kriisijohtamisen näkökulmasta ja toisaalta missä asioissa voisi vielä toimintoja kehittää.
– Olemme harjoitelleet kouluissa erilaisten kriisitilanteiden ja tapaturmien varalta useita vuosia ja harjoittelu jatkuu edelleen.
Hän korostaa, että Viertolan koulun henkilökunta toimi tilanteessa täysin oikein.
– Ei ole tiedossa mitään, miten tämä olisi voitu estää.
Viertolan koulun rehtori ja koulun muu henkilökunta eivät halunneet kommentoida asiaa Ylelle.
Susanne Jääskeläinen oli vuosi sitten juuri lähdössä koiransa Urhon kanssa koulun läheiseen koirapuistoon. Hän kuitenkin katsoi uutiset ennen ulos menoa ja päätti jättää menemättä.
– Oli se iso järkytys, miten niin nuori voi tehdä tuollaista.
– Olen asunut täällä 19 vuotta. Ei täällä aiemmin polkupyörävarkauksia pahempia rikoksia ole ollut.
– Olen miettinyt, että tämä olisi voinut tapahtua missä tahansa muuallakin kuin Viertolassa.
Riina Rättö on koiransa kanssa aamulenkillä. Hän on asunut Viertolassa kolme vuotta. Hän asuu aivan Viertolan koulun Jokirannan opetuspisteen vieressä.
Riina Rättö kertoo, miten hän käsittelee muistoja vuodentakaisesta tragediasta:
Rättö kertoo, että Viertolan alueella asuvilla on matala kynnys toisten ihmisten, erityisesti lasten, auttamiseen.
– Varsinkin jos näkee, että lapsi itkee tai on jokin ongelma tai harmittaa, heti lähellä olevat aikuiset kysyvät, onko kaikki hyvin.