Rovaniemen, Kuopion ja Jyväskylän lentokentät ovat siviili-ilmailun lisäksi Ilmavoimien vilkkaita tukikohtia.
Markku Malinen,
Virpi Kotilainen,
Emilia Saukkonen
Yle on kertonut tällä viikolla, että sotilaslentokenttien lähellä sijaitsevien asuntojen vuokrasopimuksia on irtisanottu Rovaniemellä, Siilinjärvellä ja Jyväskylässä.
64 perheasunnon asukkaat ovat saaneet ilmoituksen vuokrasopimuksen päättymisestä toukokuun loppuun mennessä.
Puolustusvoimien mukaan kiinteistöillä sijaitsevat rakennukset on määrä purkaa. Maa-alueille ei ole suunnitteilla muuta toimintaa, vaan ne jäävät Metsähallituksen hallinnoimiksi.
Puolustusvoimien mukaan tavoitteena on ollut, että kiinteistöjen käyttö asumistarkoitukseen päättyisi alueilla, jotka ovat poikkeuksellisen lähellä lentoasemien ja niiden yhteydessä sijaitsevien sotilaskohteiden alueita. Puolustusvoimat ei ole kertonut tarkemmin, miksi se pitää asuntoja riskinä.
Kerromme tässä jutussa, minkälaisten lentokenttien läheisyydessä purettavat asunnot sijaitsevat ja minkälaista toimintaa kentillä on.
Rovaniemen lentoasema
Rovaniemellä on maan toiseksi vilkkain lentoasema Helsinki-Vantaan jälkeen. Kentälle on matkaa kaupungin keskustasta reilut kahdeksan kilometriä.
Käynnissä olevalle talvikaudelle Rovaniemen lentoja on lisätty tuntuvasti. Esimerkiksi Norwegian on viime vuodesta kaksinkertaistanut lentojensa määrän Rovaniemelle.
Kiireisimpinä joulusesongin päivinä kentälle tulee jopa 40 lentoa päivässä.
Rovaniemen lentoasemalla onkin otettu täksi talvikaudeksi käyttöön aikatauluneuvonta, joka on yleisesti käytössä vilkkailla lentoasemilla. Siinä esimerkiksi lentoyhtiöiden lähtö- ja laskeutumisajat sovitaan ennakkoon.
Kuluvan vuoden aikana Rovaniemen lentoaseman kautta on matkustanut tammi-marraskuussa yli 676 000 ihmistä. Määrä on kasvanut vuoden takaisesta miltei 30 prosenttia.
Lentoasemaa käyttävät lähes päivittäin myös sotilaskoneet. Asemalla sijaitsee Lapin lennoston päätukikohta, jonka pääkalusto koostuu Hornet-hävittäjistä.
Arkipäivän aikana kentältä voi operoida toistakymmentä Hornetia. Rovaniemeltä toimivan Hävittäjälentolaivueen ilmapuolustusalue ulottuu pohjoisimmasta Lapista Kainuun korkeudelle saakka.
Rovaniemen lentoasemalla on yksi 3 000 metriä pitkä kiitotie, joka ylittää pohjoisen napapiirin. Lapin lennosto on toivonut jo toista kiitotietä.
Kuopion lentoasema
Kuopion lentoasema sijaitsee Siilinjärven Rissalassa Kuopion pohjoispuolella vajaan 20 kilometrin päässä Kuopion keskustasta. Asema toimii myös Ilmavoimien Karjalan lennoston tukikohtana.
Säännöllistä reittiliikennettä on joka päivä Kuopio–Helsinki-välillä neljä kertaa suuntaansa. Lisäksi talvikaudella, yleensä loka-huhtikuussa kentältä lennetään lomalentoja. Tällä hetkellä Kuopion lentoasemalta lähtee yksi lomalento Kanarian saarille keskiviikkoisin.
Matkustajamäärissä Kuopion lentoasema on ollut tänä vuonna Suomen yhdeksänneksi vilkkain. Kentän kautta on kulkenut tammi-marraskuussa vajaat 122 000 ihmistä. Pudotusta vuoden takaiseen on noin kymmenen prosenttia.
Kentällä on yksi kiitotie, jota myös Ilmavoimien koneet käyttävät. Kentältä toimivan hävittäjälentolaivueen tehtävä on valvoa Hornet-hävittäjillä Suomen eteläistä ja itäistä ilmatilaa. Kenttää voi käyttää arkipäivänä jopa toistakymmentä Hornetia.
Jyväskylän lentoasema
Jyväskylän lentoasema sijaitsee Tikkakoskella, reilun 20 kilometrin päässä Jyväskylän keskustasta.
Jyväskylästä on säännöllistä reittiliikennettä Helsinkiin päivittäin. Arkipäivisin välillä lennetään kaksi kertaa suuntaansa, lauantaina ja sunnuntaina vain kerran. Lomalennoille Jyväskylästä pääsee keväällä ja syksyllä, yleensä kohteina ovat Kreikka ja Turkki.
Jyväskylän lentokentän matkustajamäärät ovat tänä vuonna kasvaneet viime vuoteen verrattuna. Tammi-marraskuussa matkustajia oli yli 24 000, lähes 13 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin.
Valtakunnallisessa matkustajamäärän vertailussa Jyväskylän kenttä on häntäpäässä, sijalla 16.
Tikkakoskella on myös Ilmavoimien esikunta ja Ilmasotakoulu, jossa muun muassa koulutetaan tulevia hävittäjälentäjiä. Käytössä ovat Hawk-suihkuharjoituskoneet sekä Grob-alkeiskoulukoneet, joilla lennetään päivittäin.
Ilmavoimat ei pystynyt toimittamaan tämän jutun julkaisuaikataulussa tarkempia tietoja kenttien sotilaslentojen määristä ja niiden kehityksestä.
Jutussa on käytetty lähteinä muun muassa Finavian tilastoja, lentoasemien päälliköiden haastatteluja, Ilmavoimien julkisia tietoja sekä Ilmavoimien esikuntapäällikkö, prikaatinkenraali Aki Puustisen arvioita lentotoiminnan määrästä.
