Mukana tulee vuokralainen, jolla on asuntoon elinikäinen asumisoikeus. Syytinkisopimukset ovat erittäin harvinaisia ja niitä on nähty yleensä maatilojen sukupolvenvaihdoksissa.
Helsingissä kaupataan parhaillaan kerrostaloasuntoa, jonka kaupassa on harvinainen ehto.
Asunnossa on jo vuokralainen, jolla on syytinki asuntoon, eli elinikäinen asumisoikeus. Nykyinen asukas tulee siis kaupan mukana.
Nykyaikana monelle vieras syytinki on perinteinen suomalainen järjestely, jossa maatilan vanha isäntäpari luovutti tilan nuoremmalle sukupolvelle, yleensä lapsilleen. Vastineeksi vanha isäntäpari sai elinikäisen ylläpidon. Se saattoi sisältää esimerkiksi asumisen, terveydenhuollon ja muut päivittäiset tarpeet.
Asuntoilmoituksessa kerrotaan, että asunto sijaitsee Helsingin Kulosaaressa. Myytävässä huoneistossa on liki sata neliötä ja kaksi parveketta. Kohteen kiinteistövälittäjä Timo Nevalainen Top Houselta sanoo, että kyseessä on erittäin harvinainen toimeksianto.
– Kyllähän tämä on herättänyt kummastusta ja kyselyjä. Moni on tarkastanut, että onko tämä sellainen oikea syytinki, Nevalainen sanoo.
Voi sopia alueesta kiinnostuneelle
Nevalaisen mukaan syytinki on ihan oikea. Sopimus tehtiin aikoinaan tilanteessa, jossa puolisot halusivat turvata toisensa tulevaisuuden asunnossa, vaikka testamenttasivatkin sen kolmannelle henkilölle. Asunnossa nyt asuva henkilö on leskirouva.
Vuosia on kulunut, ja nyt asunto on myynnissä vuokrattuna. Vuokralaisella on elinikäinen asumisoikeus eli syytinki asuntoon. Asunto on myös hitas-yhtiössä, jossa kunkin asuinhuoneiston vakituisista asukkaista ainakin yhden on oltava 55-vuotias tai invalidi.
Kiinteistönvälittäjä Nevalainen uskoo asunnon voivan kiinnostaa etenkin henkilöä, joka tietää jo nyt haluavansa asua joskus Kulosaaressa, kerrostalon ylimmässä kerroksessa ja meren lähellä.
– Se on taloyhtiönä aivan loistava, se on hyvin hoidettu ja hyvällä sijainnilla, Nevalainen kehuu.
– Alakerrassa on yhteisiä tiloja, kuten kerhohuone, pesutupa ja saunaosasto uima-altaalla. Hissikin kolmikerroksisesta talosta löytyy, kertoo Nevalainen.
Maaseudulla sopimus on yleisempi kuin kaupungeissa
Sosiaaliturvan ja hyvinvoinnin asiantuntija Laura Kujala Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK:sta sanoo, että aiemmin maatilojen sukupolvenvaihdosten yhteydessä syytinkien tekeminen oli yleisempää.
Syytinkiä kutsutaan myös kiinteistöeläkkeeksi ja sen sisältö on vaihdellut tapauksittain. Joskus syytinkiin on voinut kuulua asumisoikeuden lisäksi esimerkiksi ruokailu.
Nykyään syytinkijärjestely on maaseudullakin vähäisempää, mutta edelleen niitä jonkin verran tehdään.
– Nykypäivänä sellaiset syytinkisopimukset, joissa vanhapari ja jatkaja tai jatkajat asuvat saman katon alla, ovat melko harvinaisia. Yleisempää on, että asumisoikeus on esimerkiksi samassa pihapiirissä olevaan toiseen rakennukseen, arvioi Kujala.
Maalla syytinkisopimus voi olla hyödyllinen molemmille osapuolille, Kujala sanoo.
– Maatiloilla, etenkin karjatiloilla, työ on sitovaa ja työmäärä suuri. Erityisesti sesonkiajat ovat kiireisiä ja jatkajille voi olla tärkeä tuki arjessa, jos maatilan töihin ja lastenhoitoon on mahdollista saada apua luopujilta.
Nykyisin niin kutsutut asumisoikeuden pidättämiset ovat syrjäyttäneet syytingit, kerrotaan ProAgria Keskusten liitosta.
Hallintaoikeuden pidättämisessäkin on kyse kiinteistön hallintaoikeuden säilymisestä myyjällä kiinteistön omistusoikeuden vaihtumisen jälkeen. Asumisoikeuden pidättämisiä tehdään vuosittain kymmeniä. Tapauskohtaisesti ne ovat määräaikaisia ja toisinaan myös elinikäisiä.
MTK:n Kujala muistuttaa, että sopimusten teko ei ole aina yksinkertaista.
– Sopimuksia tehtäessä on tärkeää, että kaikki osapuolet ymmärtävät mistä sovitaan ja mihin he sitoutuvat. Sopimusten laadinnassa kannattaa käyttää osaavaa asiantuntijaa.
Oma koti muiden kanssa – yhteisöllinen asuminen voi olla ratkaisu yksinäisyyteen
