GÖRLITZ Saksan itäisimmässä kaupungissa Görlitzissä on yksi puheenaihe ylitse muiden: sotilaallinen varustautuminen.
Görlitz on jo vuodesta 1849 asti tunnettu laadukkaiden junanvaunujen kotikaupunkina.
Vastedes se tunnetaan panssarivaunuista.
Alkuvuodesta saksalais-ranskalainen puolustuskonserni KNDS osti kaupungin ylpeyden, vaunutehtaan, ranskalaiselta Alstomilta.
Nyt görlitziläiset jännittävät kahdesta syystä.
Ensinnäkin täkäläiset vaunutehtaan työntekijät ovat aina valmistaneet kiskoilla kulkevia ajoneuvoja. Koko kaupungin historia on kietoutunut rautateihin.
Siksi he ovat paikallisen IG-Metall-ammattiliiton mukaan olleet ”hyvin, hyvin epävarmoja” aina helmikuun alusta asti, jolloin tehtaan muutoksesta kerrottiin.
Näin siitä huolimatta, että yli puolet työntekijöistä saa jatkaa panssarivaunutehtaalla ja lopuillakin on hyvät työllistymismahdollisuudet lähialueilla.
– Asiat muuttuvat, eikä kukaan tiedä, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Ihmiset ovat onnellisia siitä, että töiden tulevaisuus on turvattu, mutta silti heitä epäilyttää, IG-Metallin aluejohtaja Axel Drescher sanoo.
Toiseksi moni kaupunkilainen pelkää, että Görlitzistä tulee mahdollinen hyökkäyskohde.
Pelko näkyy esimerkiksi somekeskusteluissa. Siitä puhuu myös paikallisen kansanedustuslaitoksen jäsen Jens Hentschel-Thöricht.
Pelkona kohteeksi joutuminen
Hentschel-Thöricht on ensimmäisen kauden kansanedustaja Saksin osavaltion maapäivillä. Hän edustaa uutta laitavasemmistolaista puoluetta BSW:tä eli Sahra Wagenknechtin liittoumaa. Puolue nousi viime syksynä kolmen osavaltion parlamentteihin itäisessä Saksassa.
BSW vastustaa Ukrainan tukemista ja Saksan puolustusmenojen lisäämistä. Samoin tekee äärioikeistolainen AfD-puolue, joka sai liittopäivävaaleissa peräti joka toisen görlitziläisen äänen. AfD on täällä ylivoimaisesti suurin puolue.
Görlitziläiset pelkäävät Hentschel-Thörichtin mukaan, että heidän asuinseudustaan tulee mahdollinen hyökkäyskohde tulevaisuuden varustelukilvassa.
Hän luettelee Ylelle syitä, joiden takia Görlitz voisi joutua vihollisen kohteeksi.
– Meillä on täällä Euroopan suurin sotilaskoulutusalue Oberlausitzissa. Meillä on itään johtava A4-moottoritie, josta voisi mahdollisesti muodostua sotilaiden ja sotatarvikkeiden kuljetusreitti. Meillä on sähköistetty rautatie, joka voisi toimia myös sotatarvikkeiden kuljetusvälineenä. Ja pian meillä on tankkitehdas.
– Se antaa viholliselle mahdollisuuden todeta, että Görlitz on sotilaallinen kohde. Nyt ihmiset piirtävät ympyrää tankkitehtaan kohdalta ja laskevat, osuuko oma koti ympyrän säteelle, Hentschel-Thöricht kertoo.
Koko Saksa alkaa varustautua
Görlitz edustaa oivallisesti tapahtumia koko Saksan tasolla. Eri puolilla maata teollisuus valmistautuu siirtymään siviilituotannosta aseteollisuuteen.
Viime viikolla asejätti Rheinmetallin johtaja väläytti mahdollisuutta kääntää yksi Volkswagenin autotehtaista sotilasajoneuvotuotantoon.
Saksan autotuotannon kultavuodet näyttävät olevan ohi. Juuri maanantaina VW:n tytäryhtiö Audi ilmoitti vähentävänsä 7 500 työpaikkaa.
Eilen tiistaina Saksan parlamentti eli liittopäivät hyväksyi mammuttimaisen investointipaketin puolustukseen ja puolustusteollisuuteen. Se rahoitetaan velalla.
Kristillisdemokraattien Friedrich Merz, joka on todennäköinen tuleva liittokansleri, runnoi täyskäännöksen läpi. Hän vannoi vielä ennen helmikuun lopun liittopäivävaaleja, että Saksa ei hänen johdollaan ota velkaa missään tapauksessa.
Sittemmin Yhdysvaltojen presidentti Donald Trumpin uusi hallinto on tehnyt selvää pesäeroa eurooppalaisiin liittolaisiinsa. Se sai Merzin muuttamaan kurssiaan.
Görlitzissä uusi isäntä, KNDS-yhtiö, alkaa jo tämän vuoden lopussa viritellä tehdasalueelle uusia turvajärjestelyjä. Niitä tarvitaan panssarivaunutehtaalla enemmän kuin junatuotannossa.
Ensi vuonna täällä hitsataan osia muun muassa Leopard 2 -panssarivaunuihin ja Puma-miehistönkuljetusvaunuihin.
Historia läsnä
Görlitz on yksi Saksojen yhdistymisen jälkeen kutistuneista kaupungeista. Kun täällä vielä 35 vuotta sitten asui 80 000 asukasta, nyt väkiluku on enää 55 000.
Keskellä kaupunkia on silta, jonka vastarannalla on Puola ja Zgorzelecin kaupunki. Aiemmin Görlitz ja Zgorzelec kuuluivat yhteen, mutta toisen maailmansodan jälkeen Puolan ja Saksan raja vedettiin Neisse-jokeen.
Liittoutuneet eivät pommittaneet Görlitziä yhtä pahasti kuin muita Saksan kaupunkeja. Nyt kaupunki on kuin aikamatka Saksan menneisyyteen.
Siksi täällä on kuvattu useita kuuluisia elokuvia, kuten The Grand Budapest Hotel tai Kunniattomat paskiaiset. Viimeksi kaupunki toimi kulissina Lupausten Linnake -televisiosarjalle, jossa Görlitz esittää vanhaa Berliiniä.
Harvat turistit näpsivät vanhankaupungin kaduilla kuvia goottilaisista kirkoista, keskiaikaisista torneista ja jugend- tai renessanssityylisistä vanhoista rakennuksista.
Kaupunkilaiset ovat ylpeitä historiastaan ja haluaisivat säilyttää maineensa raidekaupunkina.
– Ammattiliittona taistelemme sen puolesta, että raideajoneuvojenkin valmistajat pysyvät täällä eivätkä siirry matalapalkkaisiin maihin, IG-Metallin Drescher sanoo.
Bautzenin kaupungissa puolen tunnin junamatkan päässä on vielä Alstomin raitiovaunutehdas.
Vasemmiston Die Linke -puolueen Görlitzin piirin puheenjohtaja Mirko Schultze kertoo olevansa pettynyt siihen, että osavaltio ja liittovaltio eivät ole halunneet kehittää raideliikennettä enempää ja turvata näin vaunutehtaan tulevaisuutta.
Schultze painottaa, että Alstom ei ole suinkaan aikeissa vähentää junanvaunujen tuotantoaan.
– He vain siirtävät kapasiteettiaan Itä-Eurooppaan. Olisi puhuttava siitä, miten voitaisiin muuttaa kehitystä, jossa yritykset hyppäävät sinne, missä on matalimmat palkat ja parhaat verotuet, Schultze sanoo.
Görlitzin keskustaoikeisto on kuitenkin aseteollisuuden tuloon tyytyväinen.
Kristillisdemokraattien pormestari Octavian Ursu korostaa, että kun Saksa varustautuu uudelleen, aseteollisuus on Görlitzille mahdollisuus ja tulevaisuuden ala.
– Meidän ei pidä hävetä, että toimimme isänmaamme puolesta, hän tyynnyttelee pelkoja paikallisradion haastattelussa.
