Rahankeräysmainoksia on ilmestynyt loppuvuoden aikana katukuvaan ja televisio-ohjelmien mainoskatkoille kiihtyvällä tahdilla.
Joulun rahankeräyssesongin lisäksi monet sosiaali- ja terveysjärjestöt pyrkivät nyt rahankeräysten avulla valmistautumaan ensi vuonna tiedossa oleviin miljoonaleikkauksiin valtionavustuksista.
Yksi leikkausten kohteeksi joutuneista järjestöistä on Vailla vakinaista asuntoa ry (VVA ry), jonka toiminnassa ihmisiltä tulevat lahjoitukset ovat jo nyt näkyvässä roolissa.
Järjestö kerää asunnottomille lahjoituksena muun muassa hävikkiruokaa ja vaatteita. Niiden lisäksi järjestö ottaa vastaan rahalahjoituksia, joiden avulla se pyrkii varmistamaan esimerkiksi yökeskuksensa aukiolon jouluna.
– Yökeskus Kalkkersin auki pitäminen jouluna riippuu erittäin paljon siitä, miten me saadaan lahjoituksia. Me halutaan mahdollistaa asunnottomille myös jouluaattona, joulupäivänä ja tapaninpäivänä lämmin suoja ja järjestää heille joulujuhla. Näitä asioita ei pystytä järjestämään ilman meidän työntekijöitä, VVA ry:n viestintäpäällikkö Erja Morottaja kertoo.
Tänä vuonna noin 70 prosenttia VVA ry:n rahoituksesta on katettu sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen (STEA) myöntämän rahoituksen turvin. Loput järjestön toiminnasta on rahoitettu ihmisiltä tulevilla lahjoitusrahoilla.
Niiden merkitys järjestön tekemässä asunnottomuustyössä tulee Morottajan mukaan ensi vuonna kasvamaan entisestään sosiaali- ja terveysministeriön järjestöille myöntämiin valtionavustuksiin tehtävien leikkausten myötä.
– Ihmisiltä tulevat lahjoitukset ja varainhankinta tulevat olemaan ensi vuonna vielä nykyistä suuremmassa asemassa meidän toiminnan pyörittämiseksi.
Rahoitus pienenee kun valtio säästää
Petteri Orpon (kok.) hallitus on päättänyt leikata ensi vuonna sosiaali- ja terveysalan järjestöille myöntämistä valtionavustuksista lähes 80 miljoonaa euroa. Koko hallituskauden aikana sote-järjestöille myönnetystä STEA-rahoituksesta leikataan noin kolmannes, kun vielä tänä vuonna niille myönnettiin avustuksia 384 miljoonan euron edestä.
VVA ry:n osalta se tarkoittaa sitä, että ensi vuoden rahoitus on noin 35 000 euroa nykyistä pienempi. Samaan aikaan, kun sen asiakkaiden määrä kasvaa kohisten muun muassa häätöjen yleistyttyä.
Morottajaa suuntaus huolestuttaa.
– Nyt nämä leikkaustoimenpiteet, mitä yhteiskunnassa on muutenkin tehty lisäävät vain sitä, että meillä on jo asunnottomuusuhan alla lapsiperheitä, työssäkäyviä matalapalkka-alalla olevia ihmisiä ja muita.
Helsingissä sijaitsevassa vapaaehtoistoiminnan keskuksessa lahjoitusvaatteille on riittänyt joulukuussa kysyntää.
Lahjoituksilla ei voida kuroa umpeen leikkausten vaikutuksia
Vailla Vakinaista asuntoa ry:n ohella myös moni muu sote-alan järjestö etsii nyt kuumeisesti keinoja selvitä tulevista miljoonaleikkauksista ja niiden vaikutuksista järjestöjen toimintaan.
Sosiaali- ja terveysalan kattojärjestö SOSTE:n viimeisimmästä järjestöbarometrista selviää, että sote-järjestöt näkevät tulevat miljoonaleikkaukset suurimpana uhkana niiden tulevaisuuden toiminnalle.
– Kyllähän se sillä tavalla synkältä näyttää, että ensi vuonna lähtee yli viidennes rahoituksesta kertalaakista ja sitten vielä kahteen otteeseen lähtee siitä uudesta summasta toinen viidennes. Puhutaan tosi massiivisista leikkauksista ja on selvää, että niiden henkilöstövaikutukset ja toiminnalliset vaikutukset ovat todella suuret, SOSTE:n pääsihteeri Vertti Kiukas pohtii.
Kiukas ei usko, että järjestöt pystyvät lahjoitusrahoja keräämällä tasaamaan tulevien leikkausten vaikutuksia.
– Tarve muille rahalähteille luonnollisesti kasvaa, kun jostakin lähteestä poistuu. Näköpiirissä ei ole kuitenkaan mitään kehitystä, joka olisi johtamassa lahjoitusmäärien kasvuun. Vaikka tarve sinänsä kasvaa, niin en usko, että siihen voidaan vastata.
Rahankeräyslupia haetaan nyt huomattavasti viime vuotta enemmän
Rahankeräysten lisääntyminen näkyy nyt myös poliisihallituksen käsittelemissä rahankeräyslupiin liittyvissä hakemuksissa, joiden määrä on kasvanut yli kymmenen prosenttia viime vuodesta. Myös ensimmäistä kertaa rahankeräystä suunnittelevia tahoja on aiempaa enemmän.
– Vaikka järjestötukien leikkausta ei olisi tuotu nimenomaisesti lupahakemuksessa ilmi, niin se on voinut vaikuttaa siihen, että lupahakemuksissa yritetään ennakoida mahdollisimman kattavaa rahankeräyslupaa, Poliisihallituksen arpajaishallinnon ryhmäpäällikkö Niina Långström kertoo Ylelle sähköpostitse.
Långström arvioi, että tukileikkausten vaikutukset rahankeräyksissä tulevat näkymään ensi vuonna vielä nykyistä selvemmin.
– Tukien leikkausten vaikutukset on tuotu joissakin lupahakemuksissa esiin, mutta ne näkyvät luultavasti ensi vuonna tarkemmin.
