Lempääläiset Kethlin ja Peter Lörincz elävät parhaillaan avioliiton kriittisimpiä vuosia.
Tällä hetkellä kotona on kaksi pientä lasta, joten päivät voivat olla kiireisiä. Lörinczien mukaan haastavinta avioliiton alkutaipaleella on kuitenkin ollut yhteenhioutuminen.
– Aina emme ymmärrä toisiamme, miksi toinen tekee tietyllä tavalla asiat. Kun on tottunut elämään ja tekemään tietyllä tavalla, niin nyt se toinen onkin eri mieltä, Kethlin pohtii.
Pari on ollut naimisissa noin neljä vuotta. Se on tilastollisesti avioliiton kriittisintä aikaa, sillä suomalaisten avioeroriski on korkeimmillaan kolmantena ja neljäntenä aviovuotena.
Yksiselitteistä syytä erosumalle kolmannen ja neljännen avioliittovuoden kohdalla on kuitenkin mahdotonta sanoa.
– On miljoona eri tarinaa sille, mistä tässä on kysymys. Tulee esiin yhteensopimattomuutta, eikä ehkä osata ratkoa ristiriitoja, pohtii sosiologian ja väestötieteen professori Marika Jalovaara Turun yliopistosta.
Tämän seurauksena suhteen laatua voidaan alkaa miettiä avioliiton alkuvuosien jälkeen. Jalovaaran mukaan kuitenkin nykyään moni alkaa pohtia suhdettaan aiempaa aikaisemmin. Seitsemän vuoden kriisi parisuhteessa onkin vanhentunut käsite.
Tähän on vaikuttanut se, että ihmisten arvot ja odotukset ovat muuttuneet.
– Oma onnellisuus, hyvinvointi ja itsensä toteuttaminen ovat tärkeitä arvoja. Jos parisuhde ei tue vaan pikemmin murentaa niitä pahasti, harvempi nykyään päättää sinnitellä avioliitossa loppuelämää, Jalovaara sanoo.
70 vuotta naimisissa olleita pareja on Suomessa vain noin 850. Näihin harvinaisuuksiin lukeutuvat Mirja ja Veikko Saarinen.
Yhteiset kokemukset lujittavat
Saariset istuvat kotisohvallaan Loimaalla. Mirja kertoo, kuinka Veikko oli kaatunut viime viikolla kotona ja saanut kaksi tikkiä otsaansa.
– Me kompuroidaan vuoroin, ensin toinen ja sitten toinen, Mirja sanoo hymyillen.
Kompurointia on nähty vuosien aikana jos jonkin verran, sillä tänä vuonna tulee kuluneeksi 71 vuotta, kun vietettiin Saaristen häitä.
Yhä vuosia myöhemmin Saariset tekevät lähes kaiken yhdessä. Aamuisin tehdään yhdessä aamupala ja televisiosta katsotaan vanhoja elokuvia.
– Kun on kerran alettu olemaan yhdessä, niin mitä sitä sitten vaihtamaan. Mihin sitä kotoaan lähtisi, Mirja toteaa.
Tilastojen mukaan kriittisimpien vuosien jälkeen erojen määrä laskee tasaisesti. Toisin sanoen mitä pidempään ollaan avioliitossa, sitä vähemmän erotaan.
Professori Jalovaaran mukaan tämä johtuu esimerkiksi siitä, että ajan kanssa kertyy yhä enemmän liittokohtaista pääomaa eli arvokkaita asioita, jotka menetettäisiin erossa.
– Yhteiset kokemukset, lapset, koti ja yhteinen omaisuus, Jalovaara luettelee.
Ne pitävät aviopareja yhdessä, silloinkin, kun rakkaudessa on ryppyjä. Tosin ajan myötä myös liitto syvenee, jolloin monesti pariskunta sopeutuu ja yhteenhioutuu toistensa elämään.
– Pitkään yhdessä olleet ovat toki myös selvinneet alkuvuosista, jolloin joukossa on jäljellä tyytyväisimmät ja sitoutuneimmat parit.
Anteeksianto ja ymmärrys ovat tärkeitä
Mirja ja Veikko Saarinen tapailivat ennen avioitumistaan noin vuoden verran käyden tansseissa. Häiden jälkeen pari rakensi yhteisen elämän ja yhteiset kodit.
Nyt pariskunnalla on jälkikasvua jo kolmessa polvessa.
Ero ei ole käynyt kertaakaan Saaristen mielessä, eivätkä he osaa sanoa, miksi moni eroaa avioliiton alkuvuosina.
– Minun mielestäni jokainen saa tehdä miten itse haluaa, Mirja sanoo.
Kysyttäessä avioliiton saloja Saariset pysähtyvät miettimään hetkeksi ja sanovat ensin, ettei mieleen tule mitään.
Hetken miettimisen jälkeen Saariset kuitenkin kertovat, että omassa avioliitossaan tärkeiksi asioiksi on muodostunut anteeksianto, ymmärtäminen ja auttaminen. Kun toinen tarvitsee apua, toinen antaa auttavan kätensä.
– Kyllä me tähän asti ollaan eletty sovinnossa, välillä voi olla erimielisyyksiä, mutta ne sovitaan. Täytyy ymmärtää toista, Mirja sanoo.
– Pyydetään anteeksi, jos on pahasti sanottu toiselle. Kotona oli tapa, että piti pyytää anteeksi jos oli tehnyt väärin.
Ensihuuman vaihtuminen arkeen koettelee
Kethlin ja Peter Lörincz tapasivat viisi vuotta sitten netissä deittailusivustolla, ja he sopivat parin päivän juttelun jälkeen tapaavansa Tokoinrannalla Helsingissä. Jo ensimmäisestä tapaamiskerrasta lähtien he tiesivät, että kyse on jostain erityisestä.
Kethlinin ehtona oli, että ennen avioitumista parin olisi koettava kaikki neljä vuodenaikaa. He seurustelivatkin vuoden ja menivät lopulta naimisiin.
– Minä olisin voinut vähän aikaisemminkin mennä naimisiin. Ajattelin, että ei tässä ole aikaa hukattavana. Kaikki se odottaminen tuntui vähän turhalta, Peter sanoo.
Tilastokeskuksen mukaan hieman vajaa puolet aviopareista päättää erota. Vaikka moni pari tilastojen valossa eroaa neljän vuoden kohdalla, ero ei ole käynyt Lörinczien mielessä.
– Se on ollut minulle lapsesta asti selvää, että avioliitto on elinikäinen liitto. Ratkaisumekanismi ei ole se, että jos ongelmia tulee, niin sitten vain vaihdetaan, Peter sanoo.
– Onhan meilläkin ollut haasteita, mutta uskon, miksi olemme selviytyneet niistä emmekä päätäneet erota, on se, että me olemme päättäneet sitoutua ja pysyä yhdessä, Kethlin täydentää.
Lörinczit kuitenkin arvelevat, että avioliitto voi tuoda mukanaan jopa pettymyksiä, kun arki lopulta koittaa alkuhuuman ja rakastumisen jälkeen.
– Me olemme ajatelleet, ettemme taistele toisiamme vastaan vaan yhdessä. Avioliitto on tietoinen päätös, että muistutamme toisiamme, että minäkin olen täällä ja sinäkin olet täällä, ja tehdään jotain yhdessä.
