Marja Craig saapui keväällä 2025 mökilleen Ruuhijärvelle Nastolaan ja vastassa oli riipaiseva näky. Metsä mökin vierestä oli avohakattu, ja sen läpi virrannut pieni noro oli täysin tuhottu noin 75 metrin matkalta.
Pienvedet eli purot, norot, lähteet ja pienet lammet ovat tärkeitä metsäluonnon monimuotoisuudelle. Niissä elää runsaasti uhanalaista lajistoa. Purot ja norot on suojeltu Suomessa Lappia lukuun ottamatta.
Nyt yksi jyrättiin vahingossa.
– Se oli järkyttävä näky. Uoma on kokonaan kadonnut pitkältä matkalta, kertoo Craig.
Versowood myöntää, että hakkuun suunnittelussa tehtiin virhe. Uomaa ei tunnistettu luonnontilaiseksi noroksi, kun metsäasiantuntija kävi kartoittamassa paikan ennen hakkuuta.
– Kyllä tämä on paha virhe ja vastoin kaikkia meidän ohjeistuksia, sanoo metsäluonto- ja metsäsertifikaattiasiantuntija Kalle Kiilo Versowoodista.
Noron uoma näkyy maastokartassa ja kaikissa suometsänhoidon materiaaleissa. Lain mukaan puron tai noron uoman viereen tulisi jättää vähintään viiden metrin suojavyöhyke.
Marja Craig kertoo keväällä jututtaneensa hakkuutyömaalla myös yhtiön metsäasiantuntijoita.
– Vastasivat katsoneensa, että se noro menisi vähän ylempänä rinteessä eikä tässä ihan alhaalla. Ei hirveästi selitetty tai pyydetty anteeksi. Ei oltu ihmeissään tai oltu niin, että olisi jotain kauheaa tapahtunut.
Koneet jyräsivät uoman toistuvasti
Avohakkuu aloitettiin tämän vuoden helmikuun loppupuolella ja työt kestivät maaliskuun puoliväliin. Tänä aikana motot ajoivat toistuvasti noron uoman yli. Tuhon viimeistelivät koneet, jotka keräsivät hakattuja puita.
– Kun tähän on tehty puukasaa, kone on valunut pikkuhiljaa koko ajan kohti noroa. Näyttää jopa paikoitellen siltä, että on ajettu ihan uoman päällä. Eipä tässä oikein selitystä muuten ole, sanoo Versowoodin Kalle Kiilo.
Vapaa-ajan asukas Janne Raja-Aho ilmoitti ensimmäisenä tuhosta metsäkeskukseen.
Sieltä ilmoitus meni Hämeen ely-keskukseen, joka on nyt antanut metsäyhtiölle kehotuksen ennallistaa Marinojan uoma siten, että sillä on edellytykset mahdollisimman pian palautua luonnontilaa vastaavaan tilaan.
Irtoainesta myös Ruuhijärveen
Versowoodin selvityksessä todetaan, että Marinojan uoman yli olisi tehty risuista ja oksista jonkinlainen silta koneiden ylitystä varten. Vierestä mökiltään hakkuuta seurannut Janne Raja-Aho ei nähnyt minkäänlaista siltaa
– Varsinkin se puiden keruukone ajoi ihan uomaa pitkin. Se rikkoi sen perusteellisesti.
Tuhoutuneesta uomasta kulkeutuu Raja-Ahon mukaan sameaa maa-ainesta Ruuhijärveen. Lisäksi joidenkin vapaa-ajan asuntojen kaivovedet ovat ajoittain samentuneet.
Nyt metsäyhtiö viimeistelee suunnitelmaa uoman ennallistamiseksi.
– Siinä tulee meille jonkin verran lapiotyötä ja risujen keräämistä uomasta. Ennallistamme uoman parhaaksi mahdolliseksi, mikä siinä voisi olla, sanoo Versowoodin Kalle Kiilo.
Hän kiistää, että muissa yhtiön hakkuissa olisi esiintynyt vastaavia ongelmia.
– Ei ole tämän luokan ongelmia. Tämä on kyllä ainutlaatuinen meidän tapauksessa, toteaa Kiilo.
Mökkiläisen luottamus koki kolauksen
Yhtiö kehitti nelisen vuotta sitten omavalvontasysteemin, jossa tarkastellaan eri työvaiheet ostosta maantiekuljetuksen loppuun asti. Tämä koskee nimenomaan metsäluontoon ja sertifiointiin liittyviä asioita.
Vuosittain valitaan työmaat, jotka käydään tarkastamassa, ja niistä tehdään raportit.
– Näin myös jokaisen koneyrittäjän jälkeä pystytään tarkastelemaan omavalvonnan kautta, sanoo Versowoodin metsäjohtaja Pauli Otava.
Esimerkiksi tämän vuoden omavalvonnan tarkastuksista pidetään syksyllä koulutustilaisuus metsäkoneiden kuljettajille.
– Nyt otetaan mukaan näitä pienvesiasioita ja muistutellaan sertifiointien, metsälain ja luonnonsuojelulain vaatimukset, sanoo Kalle Kiilo.
Marinojan vapaa-ajan asukkaan Marja Craigin luottamus metsäyhtiöihin on kokenut kolauksen. Marinojalla tehtiin harvennushakkuita reilu kymmenen vuotta sitten.
Lähes sama tapahtui silloin.
– Ei tehty yhtä paljon töitä, niin tuho ei ollut ihan yhtä paha. Toivoisin, että metsäyhtiöt oikeasti tekisivät enemmän vesien ja metsäluonnon hyväksi. Ei aina mentäisi sieltä, missä rima on matalin, Craig summaa.
Metsäkeskus valvoo hakkuita
Nastolan Marinojan noron tapaus ei ole harvinainen. Hakkuita erityisen tärkeiden elinympäristöjen lähellä tapahtuu edelleen. Tällaisia elinympäristöjä ovat noro, puro, lähde, tietyt suoelinympäristöt tai rehevät lehtolaikut.
Suomen metsäkeskuksen mukaan metsälakirikkeitä on kuitenkin pystytty valvonnan ansiosta vähentämään.
Viime vuonna metsäkeskus selvitti 94:ää epäiltyä metsälakirikkomusta eri puolella Suomea. Niistä vajaassa 20 prosentissa epäiltiin, että hakkuita oli tehty erityisen tärkeässä elinympäristössä. Vuonna 2020 metsälakirikkomusepäilyjä oli kaikkiaan lähes 300.
Suurin osa rikkeistä liittyy siihen, että puunostaja tai metsänomistaja ei ole tehnyt metsänkäyttöilmoitusta.
Rahoitus- ja tarkastuspäällikkö Jarkko Partanen Suomen metsäkeskuksesta sanoo, että rikkomukset ovat vähentyneet etenkin metsänkäyttöilmoitusten suhteen. Partanen kuitenkin arvioi, että myös tärkeisiin elinympäristöihin liittyvät rikkomukset ovat hieman vähentyneet.
Metsäkeskus valvoo hakkuita satelliittierotuskuvien ja tarkastusten avulla.
Partasen mukaan erityisen tärkeiden elinympäristöjen valvontaa pystytään parantamaan sitä mukaa, kun satelliittierotuskuvista tulee tarkempia ja paikkatietoihin saadaan lisää tietoja tärkeistä kohteista.
