Ranskankielisen Vallonian laitaoikeisto ei ole onnistunut kolmen vuosikymmenen aikana saavuttamaan kuin kaksi paikkaa Belgian parlamentissa.
Mielipidemittaukset povaavat laitaoikeistolle merkittävää kannatusnousua kesäkuun EU-vaaleissa, mutta Belgian ranskankielisellä alueella Valloniassa heidän olemassaolostaan ei ole merkkiäkään. Ainakaan paikallismediassa.
Tämä johtuu siitä, että paikalliset mediat ovat yhteistuumin laittaneet laitaoikeiston mediaboikottiin.
– Toimittajat eivät laita mikrofoneja heidän eteensä, mikä on johtanut siihen, ettei heistä kuulla eikä heistä siksi myöskään tiedetä, Liegen yliopiston valtiotieteiden professori Francois Debras sanoi uutistoimisto AFP:lle.
Ero on varsin merkittävä Belgian hollanninkieliseen alueeseen Flanderiin, jossa mediaboikottia ei ole ja jossa laitaoikeiston edustajat ovat esillä mediassa muiden poliitikkojen tavoin.
Vallonian laitaoikeisto ei ole onnistunut kolmen vuosikymmenen aikana saavuttamaan kuin kaksi paikkaa Belgian parlamentissa.
Siihen kuuluvat puolueet kuten Chez Nous yrittävät kiertää mediaboikottia keskittymällä sosiaaliseen mediaan.
Siellä Chez Nous -puolueen kirjoitukset saavat yhtä suuren suosion kuin Vallonian suurimpien puolueiden vastaavat.
Mediaboikotin taustalla valtapuolueiden boikotti
Mediaboikotin juuret ovat 1980-luvun lopulla, jolloin oikeistopopulistinen Vlaams Blok -puolue saavutti suosiota paikallisvaaleissa Flanderin alueella.
Sen suosio kasvoi ja se saavutti 12 paikkaa Belgian parlamentissa. Samaan aikaan Valloniassa perustettiin laitaoikeistolainen Kansallinen rintama -puolue.
Tämän seurauksena valtapuolueet ottivat käyttöön niin sanotun cordon sanitaire -linjan, jossa kieltäydyttiin yhteistyöstä laitaoikeiston kanssa.
Vlaams Blok kiellettiin sittemmin rasistisena, mutta sen seuraaja Vlaams Belang jatkaa puolueen oikeistopopulistista linjaa, johon kuuluvat muun muassa homoliittojen ja maahanmuuton vastustaminen.
