Tänään lauantaina juhlitaan Berliinin muurin kaatumisen 35-vuotispäivää. Juhlat ovat vaisut, ja myös Donald Trumpin paluu Yhdysvaltain presidentiksi hämmentää Saksassa.
BERLIINI Donald Trump on toisen maailmansodan jälkeen ainoa Yhdysvaltojen presidentti, joka ei ole vieraillut Berliinissä.
Se tiedostetaan Berliinissä oikein hyvin.
Ensi vuoden alusta Yhdysvaltoja johtaa taas mies, joka on syystä tai toisesta ottanut juuri Saksan silmätikukseen.
Tänään lauantaina Berliini juhlii sitä, että kaupungin itään ja länteen jakanut muuri murtui 35 vuotta sitten, kylmän sodan päätteeksi.
Juhlintaa kuitenkin varjostaa moni asia. Euroopassa monen huolena on, että Trumpin valinnan jälkeen voi uhata uudenlainen kylmä sota. Lisäksi Saksassa puhkesi heti Trumpin voiton jälkeen paha hallituskriisi.
Muurin kaatumisen muistoa himmentää myös se, että Saksa on henkisesti yhtä jakautunut kuin 35 vuotta sitten.
Berliiniläiset vihasivat muuria sen 28 vuoden olemassaolon ajan. Se hajotti perheitä ja sukuja, ja moni kuoli yrittäessään sen yli.
Saksan itäosa jäi toisen maailmansodan jälkeen Neuvostoliiton vaikutuspiiriin. Seuraavina vuosina miljoonia ihmisiä pakeni Itä-Saksasta länteen. Lopulta DDR rakensi muurin paon estämiseksi.
Yhteensä noin sadantuhannen ihmisen arvioidaan yrittäneen pakoa länteen vielä muurin rakentamisen jälkeenkin. Heistä vain viitisentuhatta onnistui.
Nyt Berliinin muuri on ollut pelkkä turistinähtävyys 35 vuotta, mutta sen varjo halkaisee Saksan yhä.
Mielipidekyselyissä saksalaiset kertovat, että on kuin muuri ei olisi kaatunutkaan. Sitä todistavat myös turistit Berliinin muistomerkillä.
Tübingenistä tulleen Julianen äiti on idästä ja isä lännestä. Saksalaiset haluavat esiintyä katuhaastatteluissa vain etunimillään.
– He kasvoivat eri maailmoissa, eri arvojen ympäröimänä. Minä kasvoin vanhassa idässä ja asun nyt lännessä. Huomaan kyllä erot yhä aivan selvästi, Juliane sanoo.
Osa haluaisi muurin takaisin
Itä- ja länsisaksalaisia erottavat ennen kaikkea arvot.
– Se, mitä pidetään elämässä tärkeänä. Millaisia kokemuksia ihmisillä on. Millainen lapsuus ja koulu oli. Millainen käsitys perheestä heillä on – idässä naiset olivat tasa-arvoisempia miesten kanssa kuin lännessä, Juliane luettelee.
Ero näkyy myös suhtautumisessa muuriin. Länsisaksalaisista muurin kaatumista pitää myönteisenä asiana 61 prosenttia. Entisessä idässä sitä pitää joko huonona asiana tai ei ole kannastaan varma 45 prosenttia ihmisistä.
Kuusisataa kuoli
Yli 600 kuoli joko rajavartijoiden ampumana tai esimerkiksi hukkumalla rajajokeen kylmän sodan aikana, heistä eri arvioiden mukaan 140–200 Berliinissä.
Yksi onnistuneesti Itä- ja Länsi-Saksan rajan ylittäneistä on alun perin puolalainen Elvira. Hän pakeni pikkutyttönä vanhempiensa kanssa autolla DDR:n kautta Länsi-Saksaan. Myös Elvira haluaa antaa haastattelun vain etunimellään.
Äidin Ranskaan jo muuttanut sisko auttoi perhettä.
Elvira on asunut Saksassa siitä asti, mutta itä- ja länsisaksalaisten yhteyttä hän ei vieläkään näe. Hän on sairaanhoitaja idässä ja pitää suurimpana ongelmana länttä huonompia palkkoja.
– Saksassa ihmiset jaotellaan yhä ”osseihin” ja ”wesseihin”. Ei se ole muuttunut mihinkään, hän sanoo.
Vähemmistö halusi länteen
DDR:ssä kasvaneen historioitsijan Ilko-Sascha Kowalczukin mukaan itäsaksalaisten kaipuuta vanhoihin aikoihin selittää se, että elämä oli tuolloin varmemmalla pohjalla kuin nykyisin.
Oli töitä, ja kaikilla oli jotakuinkin samanlaiset elinolosuhteet ja tulot.
Hän muistuttaa, että länteen pyrkijät olivat vähemmistö.
– Kaduilla oli satoja tuhansia ihmisiä muurin murtuessa, mutta totuus on, että miljoonat ihmiset kurkkivat verhojen takaa ja odottivat vain, mitä tapahtuisi seuraavaksi, Kowalczuk kertoi vieraillessaan ulkomaankirjeenvaihtajien yhdistyksen tapaamisessa Berliinissä.
Moni muurin murtumista sivusta katsellut ei siis olisi kaivannut elämäänsä muutosta.
Katso video Berliinin muurin rakentamisesta:
Historia: Berliinin muurin tarina – maailman kahtiajaon symboli murtui 30 vuotta sitten
