Yhdysvaltain viime päivien järeät aseapupäätökset Ukrainalle liittyvät osittain siihen, että Yhdysvalloissa valta on vaihtumassa. Näin arvioivat Ylen haastattelemat asiantuntijat, Ulkopoliittisen instituutin johtava tutkija Charly Salonius-Pasternak ja Ruotsin Maanpuolustuskorkeakoulun sotatieteiden dosentti Ilmari Käihkö.
– Donald Trumpin Ukraina-politiikka voi olla erilaista. Nyt olivat Bidenin hallinnon viimeiset hetket toimia ja käyttää aseapuun merkattuja varoja, Salonius-Pasternak sanoo.
Yhdysvaltain presidentti Joe Biden antoi eilen keskiviikkona luvan toimittaa Ukrainalle jalkaväkimiinoja, vaikka vastusti sitä aiemmin.
Yhdysvaltain puolustusministeri Lloyd Austinin selityksen mukaan jalkaväkimiinat ovat nyt hyödyllisiä Ukrainan puolustukselle, koska Venäjä on viime aikoina siirtynyt suosimaan jalkaväkeä mekanisoitujen yksiköiden sijasta.
– Jalkaväkimiinojen käyttö ei vaadi suurta osaamista ukrainalaisilta, ja siksi niitä on helppoa antaa Ukrainalle, Ilmari Käihkö sanoo.
Kipeimmin Ukraina tarvitsisi Käihkön mukaan miehistöä, mutta sitä länsi ei ole Ukrainalle valmis antamaan.
Viikonloppuna Bidenin hallinto antoi Ukrainalle kuitenkin luvan iskeä amerikkalaisvalmisteisilla pitkän kantaman ATACMS-ohjuksilla Venäjän maaperälle.
Käihkön mukaan sodan tilanne pahenee nyt koko ajan asteittain. Venäjä on osittain itse kiihdyttänyt tilannetta tuomalla pohjoiskorealaisia sotilaita mukaan sotaan. Yhdysvallat vastasi tähän aseapupäätöksillä.
– Sekä Venäjä että Ukraina liittolaisineen tekevät nyt kaikkensa parantaakseen asemiaan mahdollisissa tulevissa rauhanneuvotteluissa, Käihkö sanoo.
Trump on julistanut, että presidenttinä hän lopettaa sodan Ukrainassa. Trump ei ole kertonut, miten hän aikoo lopettaa sodan. Trumpin epäillään pakottavan Ukrainan rauhaan mahdollisesti uhkaamalla lopettaa Yhdysvaltain tuen Ukrainalle.
Vastuu Bidenin päätöksen seurauksista jää Trumpille
Vaikka aseapupäätökset tapahtuivat nopeasti, Salonius-Pasternakin arvion mukaan ne tuskin ovat hädässä tehtyjä. Pitkän kantaman ATACMS-ohjuksista on puhuttu jo pitkään. Myös jalkaväkimiinojen käyttötavoista on todennäköisesti keskusteltu ennalta eri osapuolten kesken, Salonius-Pasternak sanoo.
Trump aloittaa presidenttikautensa Bidenin hallinnon tekemien päätösten seurausten kanssa. Salonius-Pasternak ei halua spekuloida, miten aseapulinja voi muuttua Trumpin alaisuudessa.
Hän kuitenkin nostaa esille viimeaikaiset yhdysvaltalaiskommentit siitä, että Ukrainan sota ja Lähi-itä ovat verottaneet valtavasti Yhdysvaltain asevoimien ammusvarastoja. Aseapua ei välttämättä ole antaa kovin paljon enempää ja ukrainalaiset ymmärtävät tämän, Salonius-Pasternak toteaa.
Kaikki miinat eivät tuhoudu itsestään
Ruotsin maanpuolustuskorkeakoulun väitöskirjatutkija Henrique Garbino arvioi Ylelle, että Yhdysvallat lähettää Ukrainaan todennäköisesti M74 ADAM -mallin miinoja tai sen variantteja.
Hän kuitenkin korostaa, ettei varmaa tietoa ole.
Miinaa voi levittää 155 mm:n tykistöammuksilla, joita Ukraina käyttää. Tavallisesti tällaiset miinat on varustettu itsensä tuhoavilla tai itsensä deaktivoivilla mekanismeilla, jotka toimivat esimerkiksi paristolla.
Tavanomaisia aseita koskevan yleissopimuksen mukaan maamiinoissa tulee olla itsetuhoutumismekanismi.
– Yhdysvallat, kuten Ukraina ja Venäjäkin, ovat kaikki allekirjoittaneet sopimuksen. Siksi uskon, että Yhdysvallat lähettää juuri näitä levitettäviä miinoja Ukrainalle, Garbino sanoo.
Sopimuksessa linjataan, että tykistöammuksella laukaistuista jalkaväkimiinoista 90 prosentin pitäisi tuhoutua itsestään 30 päivän kuluessa. 120 päivän jälkeen vain 0,1 prosenttia jäljellä olevista miinoista saa olla aktiivisena.
Useat amerikkalaisista jalkaväkimiinoista voivat kuitenkin toimia jopa 75 päivää.
Garbinon mukaan itsestään tuhoutuviin miinoihin liittyy myös toinen ongelma: ei ole luotettavaa tutkimusta siitä, kuinka hyvin miinojen itsetuhoutumismekanismit toimivat.
– Se, että miinan akku tyhjenee ei tarkoita, etteikö miina voisi räjähtää myöhemmin esimerkiksi jonkin muun ulkoisen syyn, kuten staattisen sähkön, iskun tai ravistelun seurauksena, Garbino sanoo.
Suomessa puhutaan jalkaväkimiinoista
Ilmari Käihkön mukaan päätös toimittaa Ukrainalle jalkaväkimiinoja voi koitua Yhdysvalloille pitkällä aikavälillä poliittisesti kalliiksi.
Myös Garbino on samaa mieltä. Asiantuntija ei usko, että jalkaväkimiinojen käyttö muuttaa sodan kulkua.
– Etäältä laukaistavat jalkaväkimiinat ovat taktisesti hyödyllisimpiä silloin, kun joukot vetäytyvät. Ne eivät tule varmistamaan Ukrainan voittoa, hän sanoo.
Yhdysvaltain päätös voi kuitenkin horjuttaa kansainvälistä asevalvontaa koskevaa normijärjestelmää.
Garbino mainitsee esimerkiksi Liettuan ja Suomen. Molemmissa on keskuteltu vetäytymisestä kansainvälisistä sopimuksista.
Venäjän hyökättyä Ukrainaan Suomessa ryhdyttiin pohtimaan jalkaväkimiinojen käyttöä puolustuksessa.
– Suomessa jalkaväkimiinaa pidetään pääasiassa hyvänä puolustusaseena, Käihkö sanoo.
Näkemys on kuitenkin osittain ristiriidassa kansainvälisen yhteisön näkemysten ja esimerkiksi Ottawan sopimuksen kanssa. Suomi on ratifioinut sopimuksen, joka pyrkii kieltämään jalkaväkimiinat.
Käihkön mukaan Suomessa on viime aikoina voimistunut keskustelu siitä, että Suomen pitäisi irtautua Ottawan sopimuksesta maanpuolustuksellisista syistä.
Garbinon mielestä tällaisilla päätöksillä tehdään eniten hallaa tulevaisuuden siviileille.
Käihkö muistuttaa, että Ukraina on jo nyt maailman miinoitetuin maa. Sota päättyy aikanaan, mutta miinat tulevat olemaan Ukrainan ongelma vielä vuosikymmenien ajan.
Videon grafiikka: Harri Vähäkangas
