Biojätteen erilliskeräys laajenee koskemaan entistä useampaa yli 10 000 asukkaan taajamassa sijaitsevaa taloutta.
Biojätteen erilliskeräykseen tulee pian mukaan noin 400 000 uutta kiinteistöä. Näin arvioi kunnallisia jätehuoltoyhtiöitä edustava Suomen Kiertovoima ry tekemänsä selvityksen perusteella.
Keräysvelvoitteen ulkopuolelle jää kuitenkin edelleen suuri joukko talouksia myös yli 10 000 asukkaan kunnissa. Suomen ympäristökeskuksen taajamamääritelmän mukaan velvoite koskee vain tiheimmin asuttuja osia eli monessa kaupungissakin vain lähinnä keskusta-alueita. Toisaalta taajama voi ulottua myös alle 10 000 asukkaan kuntaan, jos asutus jatkuu tiiviinä isommasta kunnasta pienempään.
Esimerkiksi Lapissa erilliskeräyksen piiriin tulevat vain Rovaniemen, Kemin, Keminmaan ja Tornion keskusalueilla asuvat.
Erilliskeräysvelvoitteen voi täyttää joko liittymällä jätehuoltoyhtiön keräysrinkiin tai ryhtymällä kompostoimaan.
Kompostointi on myös ainoa tapa välttää biojätteiden joutuminen poltettavaan jätteeseen niillä alueilla, joilla keräystä ei järjestetä. Näitäkin paikkakuntia on runsaasti; esimerkiksi Lapissa useat kunnat ovat niin pieniä, ettei velvoite koske niitä. Lisäksi kuljetusmatkat olisivat satoja kilometrejä, sillä lähin biokaasulaitos sijaitsee Oulussa. Laitos on suunnitteilla myös Tornioon, mutta se toteutuu aikaisintaan vuoden 2026 lopulla.
Biojätekeräys on jo aiemmin ollut pakollista isoille kiinteistöille, ja 19. heinäkuuta keräysvelvoite laajenee siis koskemaan myös tiiviisti asutuissa taajamissa sijaitsevia 1–4 asunnon pientaloja eli omakoti- ja paritaloja sekä rivi- ja kerrostaloja.
Meri-Lapissa keräys alkaa jo vappuna
Lounais-Lapissa viiden kunnan jätehuollosta vastaavan Perämeren Jätehuollon alueella erilliskeräys tulee voimaan jo toukokuun alussa. Kemin, Keminmaan ja Tornion taajama-alueilla velvoitteen piirissä on noin 10 000 kiinteistöä. Niistä kolmisentuhatta on tehnyt kompostointi-ilmoituksen.
Esimerkiksi Perämeren Jätehuollon ja Napapiirin Residuumin alueilla on myös mahdollista vapaaehtoisesti liittyä keräysrinkiin, jos asuu pakollisen keräysalueen tuntumassa.
Moni on kysellyt käytännön ohjeita
Jätehuoltoyhtiöön eniten kysymyksiä on tullut kompostoinnista, biojäteastioista ja biojätteiden pakkaamisesta. Jäteyhtiöillä eri puolilla maata on toisistaan poikkeavia ohjeita siitä, miten biojätteet tulee pakata. Perämeren Jätehuolto sallii jätteiden pakkaamiseen niin muovi- kuin bio- ja paperipussitkin.
Vaikka voi kuulostaa erikoiselta pakata biojäte muovipussiin, varsinkin pakkasaikaan se on usein paras vaihtoehto.
– Nestettä läpäisevät pakkaukset saattavat jäätyä kiinni jäteastiaan eikä astioita saada välttämättä tyhjäksi koko talvena, Perämeren Jätehuollon tiedottaja Satu Keski-Antila selittää.
Taajamarajaus hämmentää
Lisäksi keminmaalaiset ovat ihmetelleet, miksi osa heistä kuuluu pakollisen erilliskeräyksen piiriin, vaikka kunnan asukasmäärä on alle 10 000.
– Suomen ympäristökeskuksen määritelmä ei katso kuntarajoja, vaan sen mukaan Keminmaa ja naapuri Kemi lasketaan samaksi taajamaksi. Siksi velvoite koskee myös Keminmaan tiheimmin asuttuja alueita. Tietysti tämä voi tuntua hiukan epätasa-arvoiselta, Keski-Antila sanoo.
Yhteistyöhön naapurin kanssa?
Jotkut yhteydenottajat ovat pitäneet lajittelua ja keräystä tarpeettomana biojätteen vähäisyyden vuoksi. Tässä tapauksessa jäteyhtiöt suosittelevat hankkimaan kimppakompostorin tai -astian naapurin tai naapureiden kanssa.
– Moni on kyllä yllättynyt biojätteen määrästä aloitettuaan lajittelun. Jos taloudessa vaikkapa keitetään päivässä muutamat suodatinkahvit, syödään hedelmiä, kuoritaan perunoita ja käytetään talouspaperia, biojätettä kertyy nopeasti ainakin muutaman hengen perheissä, Keski-Antila sanoo.
Biokeräys voi pienentää sekajätelaskua
Kustannuksia murehtivaa lohduttanee se, että biokeräys vähentää selvästi poltettavan jätteen määrää. Niinpä sekajäteastian tyhjennysväliä voi pidentää huomattavasti, mikä vähentää maksuja. Esimerkiksi Perämeren Jätehuollon alueella sekajäteastian tyhjennysväli voi olla jopa 12 viikkoa.
Valtakunnallisesti biojätteen määrä on merkittävä. Ympäristöministeriön ilmasto- ja ympäristösuojeluosastolta neuvotteleva virkamies Sirje Stén kertoo, että kaikesta yhdyskuntajätteestä noin kolmannes on biojätettä ja suuri määrä siitä joutuu edelleen sekajätteeseen – sekajätteestä peräti kolmannes on yhä biojätettä. Asiaa on tutkittu lajittelututkimuksilla eri puolilla Suomea.
