Muovia joutuu peltoon kierrätyslannoitteen mukana. Lannoitteet valmistetaan biojätteestä, josta muovia ei saada siivottua kokonaan pois. Muovien vaikutusta peltoon on tutkittu.
Ville Kinnunen,
Eetu Ruonakoski
Kierrätyslannoitteen mukana peltoon menevä muoviroska ei välittömästi uhkaa ihmisen terveyttä, arvioivat asiantuntijat.
Peltoon joutuvat muoviroskat nousivat keskusteluun, kun viljelijä kieltäytyi laittamasta peltoonsa kierrätyslannoitetta, jossa näkyi paljon muoviroskaa.
Tapauksesta on kertonut Maaseudun Tulevaisuus.
Yle selvitti, että iso osa biojätteen muoviroskasta tulee kaupan ruokapaketeista. Kaupoissa ei ole mahdollista lajitella pakkauksia pois ruokajätteen seasta.
Ruoka pitää pakata sellaiseen muoviin, ettei siitä siirry ruokaan ihmiselle vaarallisia määriä kemikaaleja.
Sen vuoksi peltoon päätyvät elintarvikemuoviroskat eivät todennäköisesti sisällä haitallisia aineita, arvioi erikoistutkija Sari Kauppi Suomen ympäristökeskuksesta Sykestä.
Muoviroska muuttuu mikromuoviksi
Vaikka lannoitteen muoviroskat eivät sellaisenaan siirtäisi myrkkyjä pellossa kasvavaan ruokaan tai rehuun, ne voivat kuitenkin vaikuttaa eläimiin ja ihmisiin mikromuoveina.
Mikromuoveiksi lasketaan muovinpalat, jotka ovat alle viiden millimetrin kokoisia. Lannoiteasetuksessa on määritelty yli kahden millimetrin kokoisten muovinpalojen määrä, joten kierrätyslannoitteessa on myös mikromuoveja.
Myös isompi muovi muuttuu ajan kanssa pellossa mikromuoviksi, muistuttaa Kauppi.
Jos mikromuovin määrä ympäristössä kasvaa, voivat sen vaikutukset ympäristöön ja ihmiseen lisääntyä. Sen vuoksi olisi suotavaa, että muovit eivät päätyisi lannoitteessa peltomaahan, sanoo Kauppi.
Mikromuovi vaikuttaa ihmisiin muiden hiukkasten tavoin, sanoo erikoistutkija Merja Korkalainen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.
– Kun hiukkanen tulee elimistömme kudoksiin, se aiheuttaa hapettavaa stressiä ja vaikuttaa elimistön puolustus- eli immuunireaktioihin.
Mikromuovit voivat olla ihmiselle myös kemiallisesti myrkyllisiä.
– Muovit ovat itsessään kemikaaleja. Muovit voivat myös kerätä itseensä ympäristöstä haitallisia aineita, sanoo Korkalainen.
Korkalaisen mukaan mikromuovien kautta elimistöön päätyvien ympäristökemikaalien määrä on erittäin pieni siihen verrattuna, mitä normaalisti saamme ravinnon kautta.
Korkalaisen mukaan mikromuoveja voi kuitenkin kertyä elimistöön, ja mikromuoveja on löydetty tutkimuksissa muun muassa ihmisten maksasta, munuaisista ja aivoista.
– Tämän hetkinen käsitys kuitenkin on, että mikromuoveille altistuminen ei tällä hetkellä aiheuta merkittävää terveysriskiä ihmisille, sanoo Korkalainen.
Muoviroska vaikuttaa peltomaan fyysisiin ominaisuuksiin
Syken tutkimushankkeessa havaittiin, että muovit maaperässä lisäävät muun muassa maaperän kykyä pidättää vettä. Tavallista kosteampi maa voi vaikuttaa muun muassa lierojen lisääntymiseen.
Muovit myös kasvattavat mikrobien määrää ja muuttavat mikrobiyhteisöjä, jolla voi olla sekä hyviä että huonoja vaikutuksia kasveihin.
– Kasvien itävyys väheni, mutta toisaalta kasvien kasvun havaittiin lisääntyvän, mahdollisesti koska muovi hieman kuohkeutti maata ja muutti kosteusolosuhteita, kertoo Kauppi.
Syken hanke tutki muoveja, jotka ovat päätyneet peltoon esimerkiksi mansikkamuoveista ja harsoista.
Kaupin mukaan muovin maatuminen voi kestää Suomessa hyvin kauan, vaikka muovi olisi tehty biohajoavaksi, sillä Suomen viileä sää hidastaa hajoamista.
