Boliden Kokkola valmistelee suurta kiertotalousinvestointia. Laajimmillaan se tarkoittaisi uuden rikkihappotehtaan rakentamista ja sinkkitehtaan tuotannon lisäämistä.
Boliden Kokkolan vaarallisten aineiden kaatopaikalle on varastoituna 400 000 tonnia jätteeksi tuomittua rikkirikastetta, joka aiotaan nyt ottaa hyötykäyttöön.
Rikkirikastetta käytettäisiin rikkihapon raaka-aineena, ja tätä varten Kokkolan suurteollisuusalueelle voidaan rakentaa toinen rikkihappotehdas. Laajimmillaan hanke voi johtaa myös sinkkitehtaan tuotantokapasiteetin nostoon.
Toimitusjohtaja Vesa Törölä kuvaa hanketta kiertotalouden kannalta erittäin merkittäväksi koko Suomen mittakaavassa.
– Tällaisia hankkeita ei ole kovin paljon ole, joissa jo loppusijoitettua jätettä hyödynnetään ja kerätään metallit talteen.
Rikaste varastoitiin alueelle 2000-luvun taitteessa.
– Teknologia ja prosessit olivat silloin semmoiset, että sitä ei voitu hyödyntää. Nyt aika on kypsä tämän materiaalin hyötykäytölle.
Yhtiö saa suuren jätealueensa 40 metriä korkeaksi, mutta rajat alkavat tulla vastaan tämän vuosikymmenen lopulla. Boliden hakee parhaillaan ympäristölupaa meren ja pohjavesialueen välisellä kapealla kaistaleella olevan jätealueen laajentamiseksi.
Törölä arvioi, että rikkirikasteen poisto jatkaa jätealueen elinkaarta noin kymmenellä vuodella. Vaihtoehtona uudelle rikkihappotehtaalle on rikasteen hyödyntäminen Bolidenin olemassa olevilla laitoksilla Kokkolassa tai muualla tai rikasteen toimittaminen ulkopuoliselle yhtiölle käsiteltäväksi ja loppusijoitettavaksi.
Rikkihappotehtaalta sivutuotteena päästötöntä energiaa
Boliden tutkii ympäristövaikutusten arvioinnissaan neljää vaihtoehtoa rikkirikasteen käsittelyyn. Kahteen laajimpaan vaihtoehtoon sisältyy uuden rikkihappotehtaan rakentaminen. Sen kylkiäisenä syntyisi vuosittain 330 000 megawattituntia päästötöntä energiaa joko höyrynä tai kaukolämpönä. Se vastaa Kokkolassa vuonna 2023 käytetyn kaukolämmön määrää.
Boliden Kokkkolan ympäristöpäällikkö Jarmo Sillanpään mukaan energia olisi täysin hiilidioksidivapaata eli prosessiin ei tarvitse syöttää sähköä tai fossiilisia polttoaineita.
– Rikasteen rikkipitoisuus on erittäin korkea eli se tuottaa hapettuessaan lämpöä. Tutkimme myös mahdollisuutta tuottaa syntyvästä korkeapainehöyrystä sähköä.
Kokkolan kaukolämmöstä sinkkitehtaan hukkalämmöllä tuotetaan jo nyt 40 prosenttia.
Uusi rikkihappotehdas kaksinkertaistaisi Bolidenin rikkihappotuotannon Kokkolassa 730 000 tonniin vuodessa.
– Rikkihappo on maailman käytetyin teollisuuskemikaali, sille on laajat markkinat, sanoo Törölä.
Isoimmillaan satojen miljoonien eurojen investointi
Hankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostus on parhaillaan nähtävillä ja kommentoitava. Yvan jälkeen hanke etenee ympäristölupavaiheeseen.
Investointipäätöksen Boliden tekee, kun se saa lainvoimaisen ympäristöluvan. Laajimmillaan Törölän mukaan kyse on isosta teollisesta investonnista.
– En lähde tässä vaiheessa arvailemaan, puhutaanko laajimmassa vaihtoehdossa yli sadasta vai peräti sadoista miljoonista euroista.
Hintalappuun vaikuttaa se, miten rikkirikaste käsitellään. Mikäli yhtiö päätyy rikkihappotehtaan rakentamiseen, rikasteen käsittelyyn rakennetaan joko uusi pasutto tai rumpu-uuni. Joka tapauksessa rikasteen poistaminen jätealueelta vaatii suodattamon ja välivaraston rakentamisen.
Suurimmat ympäristövaikutukset ilmanlaatuun
Arviointiselostuksen mukaan uudesta rikkihappotehtaasta koituisi suurimmat kielteiset ympäristövaikutukset tehdasalueen ilmanlaatuun, vaikutukset olisivat kuitenkin vähäisen kielteisiä.
Ilmanlaatuvaikutukset johtuvat etenkin lisääntyneistä rikkidioksidipäästöistä, mutta ne jäävät selvästi alle raja-arvojen.
– Koska meillä on jo tällaista toimintaa, mitään uudentyyppistä päästölähdettä tai -yhdistettä ei tule. Teimme todella laajat mallinnukset, jossa huomioitiin yhteisvaikutukset alueen muiden toimijoiden kanssa. Tulokset olivat hyvät, kertoo ympäristöpäällikkö Jarmo Sillanpää.
Toisen rikkihappotehtaan rakentaminen lisäisi myös lauhdevesistä koituvaa lämpökuormaa merialueelle. Vaikutus rajautuisi sataman läheisyyteen, suurteollisuusalueen eteläisen purkuputken alueella se lisäisi jäättömän tai ohuen jään aluetta nykyisestä.
Bolidenillä on Kokkolassa Euroopan toiseksi suurin sinkkitehdas, hopean talteenottolaitos ja rikkihappotehdas.
