Asuinalueelle johtaa vehreä puistotie. Alppiruusut ja ihmeköynnökset kukkivat talojen seinustoilla, ja nurmikot ovat hoidettuja. Manhattan on vain tunnin työmatkan päässä.
Vaalean puutalon ovella tervehtii kaksi mustaa labradorinnoutajaa ja niiden omistaja Kristiina. Se ei ole hänen oikea nimensä. Hän haluaa lastensa vuoksi suojella henkilöllisyyttään.
Business Finlandin mukaan Kristiina varasti siltä yritysten auttamiseen tarkoitettuja verorahoja yhteensä noin 4,4 miljoonaa euroa vuosina 2011–17.
Business Finlandin mukaan sen entinen työntekijä on käyttänyt valtion rahoja muun muassa yksityisklubin jäsenmaksuihin, luksuslomaan Etelä-Ranskassa, Rolexiin, helmi- ja timanttikoruihin, koulumaksuihin ja perheen talon remontointiin.
MOT tapasi Kristiinan Yhdysvalloissa toukokuussa 2024. Tässä jutussa ja tuoreessa MOT-dokumentissa hän kertoo ensi kertaa julkisuudessa, miten valtion rahoja hoidettiin.
Kristiinan syytetään remontoineen valtion rahoilla
Kristiinan perheen kodin yläkerrassa on enää pari patjaa lattialla.
Makuuhuoneet rakennettiin yhdeksän vuotta sitten, Business Finlandin mukaan veronmaksajien rahoilla. Kristiina itse sanoo, että perheen tulot riittivät remonttiin.
Talo saatiin myytyä kesällä, ja perheen muutto on loppusuoralla. Myynnistä saadut rahat ehdittiin jo luvata Business Finlandille paikallisessa oikeusistuimessa, mutta kiista on kesken.
Kuusi vuotta jatkunut siviilioikeudenkäynti ei ole edennyt lopulliseen ratkaisuun siitä, syyllistyikö Kristiina miljoonien eurojen varkauteen. Suomen keskusrikospoliisi alkoi tutkia tapausta tänä vuonna. Poliisi epäilee Kristiinaa törkeästä kavalluksesta.
Kristiina kiistää syyllistyneensä rikoksiin.
MOT on tutkinut satoja sivuja Yhdysvalloissa käynnissä olevan siviilioikeudenkäynnin aineistoa. Usean miljoonan kavallusepäily herättää kysymyksen siitä, miten valtionyhtiön rahankäyttöä valvotaan.
Kristiina ehti olla töissä Finpro USA:n toimistolla liki 20 vuotta. Viimeiset työvuotensa hän hoiti valtionyhtiön taloushallintoa. Palkka oli 80 000 euroa vuodessa.
Kristiina sanoo, että piti työstään. Toimiston ilmapiiri oli joustava. Osa Kristiinan kollegoista oli amerikkalaisia, osa komennuksella Suomesta. Kristiina itse on sekä Suomen että Yhdysvaltain kansalainen. Haastattelun hän antaa englanniksi.
Kristiinan työtehtäviin kuului esimerkiksi puhelinten, tietoliikenneyhteyksien ja erilaisten tapahtumien ja matkojen kulujen hoitaminen.
Hän maksoi yrityksen kulut usein henkilökohtaisella American Express -luottokortillaan.
Summat olivat hämmästyttäviä.
Kristiina maksoi firman kuluja omalla luottokortillaan
Business Finlandin oikeuteen toimittaman laskelman mukaan ministeriö hyvitti Kristiinalle oman luottokortin käytöstä monena vuonna lähemmäs 100 000 euroa.
– Esimerkiksi Kalifornian toimiston vuokra on maksettu American Express -kortiltani, hän sanoo.
Kristiinan mukaan oman kortin käyttö oli esihenkilöiden tiedossa sekä Yhdysvalloissa että Suomessa.
– Pyöritin koko show’ta. Kaikki oli helppoa, kukaan ei koskaan kysellyt.
Hän sanoo, ettei koskaan edes halunnut firman luottokorttia.
– He tiesivät että haluan käyttää omaa korttiani, jotta saisin bonuspisteitä.
Luottokorttien käytöstä voi Yhdysvalloissa saada merkittävää hyötyä keräämällä pisteitä. Valtionyhtiön juoksevien kulujen maksaminen omalla luottokortilla on kuitenkin poikkeuksellista.
Finpro USA:n koko rahoitus tuli Suomesta työ- ja elinkeinoministeriölta.
Kristiina oli ainoa, jolla oli käyttöoikeus tiliin
Kristiinan työtä oli listata Finpron talousosastolle Helsinkiin USA:n tulevan kuukauden menot. Niiden perusteella valtion rahat siirrettiin Helsingistä Finpro USA:n tilille amerikkalaiseen pankkiin. Kristiina oli ainoa, jolla oli käyttöoikeus tiliin.
Kulut olivat noin 150 000 euroa kuussa.
– Palkat noin 100 00 euroa kuussa, sitten muut kulut, vuokrat ja puhelinlaskut, Kristiina muistelee.
Kukaan muu ei useisiin vuosiin nähnyt, mitä verorahoilla tehtiin. Edes tilintarkastaja ei hankkinut alkuperäisiä pankkitositteita.
Kopiot tositteista pyydettiin Kristiinalta.
Kristiina on myöntänyt oikeudelle muunnelleensa pankkitositetta vuonna 2015. Syyksi hän kertoo halun saada kulukorvaukset läpi.
Business Finland taas sanoo, että Kristiina toimitti väärennettyjä tiliotteita vuosien ajan.
– Meitä on entinen työntekijä tahallisesti ja tarkoituksellisesti johtanut harhaan, sanoo Marianne Asikainen. Hän johtaa Business Finlandin lakiosastoa.
Finpron verorahojen valvonta oli puutteellista
Business Finlandin Asikainen myöntää, että valvonta on ollut Finpro Oy:ssa riittämätöntä.
Kristiinan lähin esihenkilö oli Finpro USA:n toimitusjohtaja Tomi Rauste. Rauste johti vuoteen 2018 asti sekä Yhdysvaltojen että Etelä-Amerikan toimistoja.
Rauste ei halunnut antaa haastattelua. Hän kuitenkin sanoo, että hänen johtamansa toimiston rahaliikenne ei ollut hänen vastuullaan, vaan sitä hoidettiin Helsingistä.
Hän ei ihmetellyt edes USA:n toimiston puuttuvia tilinkäyttöoikeuksia.
– Minulla oli muita tehtäviä. Päätehtäväni oli auttaa suomalaisia yrityksiä sinne ja hoitaa Suomeen investointeja, hän sanoo.
Myöskään Business Finland ei näytä pitävän Kristiinan esihenkilöitä tai Finpron valtionapujen käytöstä vastannutta talousjohtajaa, toimitusjohtajaa tai hallitusta vastuullisina tapahtumista.
– Jos mietitään erilaisia vastuukysymyksiä, niin kyllä pääasiallinen vastuu on sillä, joka toimii harhaanjohtavasti ja vilpillisesti, Marianne Asikainen sanoo.
Asikaisen mukaan vastuita on selvitetty laajasti Business Finlandissa. Tulokset on kuitenkin salattu.
Väärinkäytökset jatkuivat kuusi vuotta
Riittämätön valvonta mahdollisti sen, että väärinkäytökset jatkuivat vuosia ilman, että kukaan huomasi.
Business Finland laskee nyt, että verorahaa katosi useita satoja tuhansia euroja vuosittain.
Asikaisen mukaan talousosasto yritti toistuvasti huomauttaa, että Kristiinan olisi käytettävä talon luottokorttia.
– Hän kertoi, että se ei toimi, ainoa vaihtoehto on käyttää henkilökohtaista luottokorttia.
Muut työntekijät käyttivät talon luottokortteja.
Asikaisen mukaan Finpro oli pyytänyt Kristiinalta myös käyttö- ja katseluoikeuksia Finpro USA:n pankkitiliin.
– Hän on painokkaasti esittänyt Finpron puolelle, että tilinkäyttöoikeuksien saanti on haastavaa tai jopa mahdotonta.
Finpro USA:n palkkalistoilla oli runsaasti asiantuntijoita, joiden työnä on neuvoa muita yrityksiä, miten Yhdysvalloissa toimitaan.
Selitys herättää kysymyksen, miten väitettä tilinkäyttöoikeuksista on ylipäätään uskottu.
– Finprossa on uskottu. On luotettu pitkäaikaisen työntekijän sanaan, Asikainen sanoo.
Vastuu omistajaohjauksesta oli tapahtumien aikaan työ- ja elinkeinoministeriöllä. Myös siellä myönnetään, että Finpron aikaiset kontrollimekanismit olivat riittämättömiä.
Juhapekka Ristola johtaa nykyään innovaatio- ja rahoitusosastoa, jonka vastuulla Finprolle aikanaan maksetut noin reilun 30 miljoonan euron vuotuiset valtionavut olivat.
– On selvästi ainakin epäilystä tahallisesta rikoksesta kyse. Valvontamekanismit eivät ole olleet riittäviä tuon kaltaisen rikoksen näkemiseksi.
Yhdysvaltojen tapahtumat eivät ole jääneet ainutkertaiseksi.
Viime keväänä kävi ilmi, että myös Finpron Kiinan-tytäryhtiöstä on kadonnut noin miljoona euroa vuosina 2017–2018. Rikosepäily siirtyi Shanghain poliisin tutkittavaksi elokuussa.
Kristiina sanoo luottokorttien mahdollistaneen matkan
Haastattelun päätteeksi Kristiina päästää koirat pienelle takapihalle. Pihalla on vielä lasten polkupyöriä ja korkea, muurattu grilli.
Business Finlandin siviilioikeudelle toimittaman aineiston mukaan grilli on rakennettu suomalaisen veronmaksajan rahoilla. Kristiina kiistää myös tämän.
Kristiina on hakenut henkilökohtaista konkurssia. Se lykkäsi siviilijutun käsittelyä ja vei Business Finlandin osaksi myös konkurssiprosessia.
Business Finland on käyttänyt oikeudenkäyntiin Kristiinaa vastaan tähän mennessä yli puoli miljoonaa euroa. Tällä hetkellä on epävarmaa, paljonko Business Finland pystyy saamaan rahoja takaisin oikeusteitse.
Kristiina itse haaveilee uudesta alusta ja siitä, että oikeudenkäynti olisi ohi.
Kristiina ei anna yksityiskohtaisia selityksiä menoille, jotka Business Finland väittää maksetun valtion rahoilla. Kristiinan mukaan perheen elämäntyylin ovat mahdollistaneet useat luottokortit ja niiden käytöstä kertyneet pisteet. Luottokorteilla Kristiina sanoo myös rahoittaneensa esimerkiksi kohutun Ranskan-matkan.
Rikosvastuun lopullinen selvittäminen näyttää jäävän Suomen keskusrikospoliisin vastuulle.
