Joukkoliikenteen lippujen hinnat uhkaavat nousta ensi vuoden alussa.
Korotuspaineiden suuruus vaihtelee. Esimerkiksi Jyväskylässä lippujen hintojen arvioidaan nousevan jopa 20 prosenttia. Tampereella nousupaineeksi arvioidaan 6–9 prosenttia ja Helsingin seudulla on ehdotettu 8 prosentin korotusta.
Lippujen hinnat uhkaavat nousta, koska henkilö- ja joukkoliikenteeseen kohdistuu arvonlisäveron korotus. Vero on nousemassa 14 prosenttiin vuodenvaihteessa.
Nykyisellään joukkoliikenteen lippujen arvonlisäveroprosentti on 10.
Linja-autoliitto, Paikallisliikenneliitto ja Kuntaliitto julkaisivat jo kevättalvella selvityksen siitä, millaisia ovat joukkoliikenteen arvonlisäveron korotuksen vaikutukset.
Viesti oli: jos arvonlisäveroa korotetaan, lopulta kaikki häviävät.
ALV-korotus ja tukien leikkaus tyrmistyttävät
Hallituksen on jo antanut esityksen arvonlisäveron korotuksesta eduskunnalle. Seuraavaksi sitä käsittelevät valiokunnat.
Lakiesityksestä annetuissa lausunnoissa liitot vastustivat arvonlisäveron korotusta.
Linja-autoliiton toimitusjohtaja Mika Mäkilä myöntää, että tilanne harmittaa.
– Tämä vaikuttaa asiakkaisiin, meidän yrityksiin ja koko toimialaan. Myös se harmittaa, ettei tällä oikeasti saada valtiolle lisää verotuloja.
Mäkilä arvioi, että hintojen nousu vähentää joukkoliikenteen kysyntää noin kolme prosenttia. Matkustajat vähenevät.
Linja-autoliikenteessä merkittävä osa myynnistä perustuu julkisiin hankintoihin. Kun ostajina ovat verovaroin toimintaansa rahoittavat kunnat, hyvinvointialueet ja valtio, rahaa ei tule lisää, vaan se menee taskusta toiseen.
Lisäksi kansalaisten maksamat matkalippujen hintojen korotukset valuvat työmatkavähennyksiin ja nakertavat näin myös ansiotuloista kertyvää verokertymää.
Sekä matkustajat että verotulot vähenevät
Linja-autoliiton teettämän selvityksen mukaan julkisen liikenteen ALV-korotus lopulta pienentää valtion verotuloja. Mäkilä uskoo silti, että hallituspuolueet pitävät kiinni hallitusohjelmastaan ja arvonlisäveron korotus menee läpi.
Tilanne harmittaa myös paikallisliikenteessä, jossa on iloittu matkustajamäärien kasvusta. Esimerkiksi Jyväskylässä matkustajien määrä kasvoi viime vuonna viidenneksellä edellisvuoteen verrattuna.
Tämä tarkoittaa 20 prosentin korotusta tai palvelujen karsintaa.
Kari Ström, palvelupäällikkö Jyväskylän kaupunki
Arvonlisäveron korotuksen vaikutuksia on arvioitu Jyväskylässä etukäteen. Matkoja häviää lyhyellä aikavälillä 650 000 ja pitkällä aikavälillä 1,2 miljoonaa.
Jyväskylän joukkoliikenteen vastaava palvelupäällikkö Kari Ström kertoo, että valtio on vetämässä joukkoliikenteeltä mattoa alta:
Myös joukkoliikenteen ilmastoperusteista tukea on jo leikattu. Lisää leikataan valtion ja kymmenen kaupunkiseudun yhteishankkeesta, jossa on kehitetty joukkoliikenteen digitaalisia sovelluksia. Leikkaukset ovat miljoonaluokkaa.
Kun mukaan lasketaan arvonlisäveron korotus, on johtopäätös Strömin mukaan karu.
– Se tarkoittaa meillä noin 20 prosentin hintojen korotusta tai palvelujen karsimista.
Päästövähennystavoite uhkaa karata
Rautateillä arvioidaan niin ikään, ettei arvonlisäveron neljän prosentin korotus kannusta matkustamaan raiteilla.
VR-yhtymä muistuttaa omassa lausunnossaan myös siitä, että arvonlisäveron korotus ei ole sopusoinnussa Suomen päästövähennystavoitteiden kanssa. Samaa mieltä on Tampereen yliopiston liikenne- ja kuljetusjärjestelmiin erikoistunut professori Heikki Liimatainen.
Tampereen yliopiston professorin Heikki Liimataisen mukaan joukkoliikennettä nakertavat päätökset voivat kostautua:
Keskustelussa liikenneköyhyydestä eli siitä, miten liikenteen kasvavat kustannukset vaikuttavat kansalaisiin, on toistaiseksi korostunut vain polttoaineen hinta. Joukkoliikenteen hinta on Liimataisen mukaan aivan yhtä tärkeä.
Tilastokeskuksen kulutustutkimuksen mukaan pienituloisin viidennes käyttää yhtä paljon rahaa polttoaineisiin ja kotimaan julkiseen liikenteeseen.
– Sosiaalisen oikeudenmukaisuuden kannalta on valitettavaa, että hintoja nostetaan juuri siinä liikennemuodossa, jota pienituloiset käyttävät, Liimatainen sanoo.
Toinen painava syy miettiä joukkoliikenteen hintaa, ovat Liimataisen mukaan Suomen päästövelvoitteet. Suomi on sitoutunut leikkaamaan päästöt puoleen vuoteen 2030 mennessä.
Taakanjakosopimus voi tulla kalliiksi, jos tavoite ei täyty.
– Jos siihen ei pystytä, joudutaan ostamaan päästövähennysyksiköitä. Kukaan ei tiedä, onko niitä saatavilla tai mihin hintaan, hän toteaa.
