Laajasti järkyttäneestä Butšan verilöylyn paljastumisesta muulle maailmalle tulee tänään kuluneeksi kolme vuotta. Kaupunkiin aiotaan avata tulevaisuudessa iso muistokeskus.
Butšan miehitys kesti 27 päivää. Sinä aikana venäläissotilaat tappoivat satoja ukrainalaisia siviilejä. Julmien tekojen yksityiskohdat paljastuivat vasta myöhemmin.
– Sinänsä Venäjän toiminnassa ei ollut mitään uutta. Suomessakin muistetaan edelleen 300 vuoden takainen Venäjän armeijan järjestämä terrori Pohjanmaalla, joka tunnetaan nimellä isoviha, Ukrainasta raportoiva toimittaja Maxim Fedorov kuvaa Venäjän toimia Butšassa.
Tänään on kulunut kolme vuotta siitä, kun Venäjän armeijan teot pienessä ukrainalaiskaupungissa lähellä Kiovaa tulivat ilmi.
Paljastuneet julmuudet joukkohautoineen olivat lohduttomia. Fedorovin mukaan Butšasta on kehittynyt eräänlainen käsite Venäjän hirmuteoille Ukrainassa.
Ukrainan poliisi on kerännyt tietoa lähes yhdeksästä tuhannesta rikostapauksesta Butšan alueelta miehityksen ajalta ja selvittänyt noin sadan verilöylyyn osallistuneen venäläissotilaan henkilöllisyyden, Fedorov kertoo.
Butšan tapahtumia tutkii myös erillinen kansainvälinen tutkijaryhmä sekä YK:n alaiset tutkintakomissiot. Lisäksi verilöylyä ovat tutkineet sekä ukrainalaiset että länsimaiset toimittajat.
Butšan tapahtumia muistetaan tänään Ukrainassa muun muassa jumalanpalveluksen ja siviiliuhrien kohtaloista kertovan muistonäyttelyn merkeissä. Paikalle Butšaan odotetaan korkean tason vieraita.
Fedorovin mukaan Butšaan aiotaan tulevaisuudessa avata iso muistokeskus.
Todistusaineistoa poikkeuksellisen paljon
Asiantuntijoiden mukaan Venäjän sotarikoksista Ukrainassa on poikkeuksellisen paljon todistusaineistoa. Tavallisesti todistusaineisto sotarikoksista pystytään keräämään konfliktialueilta vasta jälkeenpäin.
Sotarikosten selvittämisessä kansainvälisten tutkimusten rooli korostuu, ulkoministeriön suurlähettiläs Marja Lehto sanoo Ylen aamussa.
– Kun kysymys on näistä kaikkein vakavimmista kansainvälisistä rikoksista, kaikilla valtioilla on toimivalta, hän sanoo.
Hän nostaa esimerkiksi Helsingin käräjäoikeuden antaman tuomion venäläiselle Voislav Tordenille sotarikoksista Ukrainassa.
On hyvin epätodennäköistä, että Venäjä tulisi itse selvittämään sotilaidensa tekoja. Sen sijaan sotarikoksiin syyllistyneitä on jopa palkittu Venäjällä korkeilla kunniamerkeillä, Lehto kertoo.
Hän huomauttaa, että myös Ukrainan puolelta on syyllistytty YK:n raportin mukaan sotarikoksiin. Tällaisia tapauksia ovat esimerkiksi haavoittuneisiin venäläissotilaisiin kohdistuneet drooni-iskut ja ihmisoikeusloukkaukset henkilöitä kohtaan, jotka ovat toimineet yhteistyössä Venäjän kanssa.
Mittakaava on kuitenkin eri. Lehdon mukaan Ukrainan tekemät sotarikokset kalpenevat Venäjän massiivisen ja laajamittaisen politiikan rinnalla.
