Teknologiayhtiöt haluavat puurakennuksia, koska puurakentaminen sitoo hiiltä. Kuhmolainen Crosslam on ollut yhteydessä datayhtiöihin, jotta pääsisi tekemään puisia datakeskuksia.
Yhdysvaltalainen teknologiayhtiö Microsoft rakentaa parhaillaan kahta puurakenteista datakeskusta Yhdysvalloissa Virginian osavaltion pohjoisosissa.
Yhtiö kertoo valinneensa puun rakennusmateriaaliksi, jotta se pystyy sitomaan ilmakehästä enemmän hiiltä kuin sen toiminnot tuottavat.
Microsoft kertoo käyttävänsä datakeskusten rakenteissa ristiinlaminoitua eli CLT-puumateriaalia. Kuvien perusteella rakennuksessa on teräsrunko, johon puuelementit kiinnittyvät.
Toinen yhdysvaltalainen teknologiajätti, Google, avasi marraskuussa Kaliforniaan puurunkoisen toimistorakennuksen. Myös Google kertoo valinneensa puun, jotta yhtiön hiilijalanjälki pienenee.
Voisiko puusta tehdä myös datakeskukset, joita Google suunnittelee Kajaaniin ja Muhokselle? Kyllä, vastaa Crosslam Kuhmon toimitusjohtaja Ville Manninen.
Crosslam on jo ollut yhteydessä datakeskusoperaattoreihin ja -rakentajiin, jotta yhtiö pääsisi neuvotteluihin rakennusurakoista. Crosslamilla on jo kokemusta teollisuusrakentamisesta, jollaisia myös datakeskukset ovat.
Manninen näkee, että kun Microsoft ja Google rakentavat puusta Yhdysvalloissa, on mahdollista, että yhtiöt päätyvät puuhun myös Suomen rakennushankkeissa.
– Rakentamisessa on siirryttävä hiiltä sitovien materiaalien käyttöön väistämättä tulevina vuosikymmeninä, jotta maapallo kestäisi kulutuksemme, Manninen sanoo.
CLT-puun muita markkinointivaltteja hiilen sitomisen lisäksi ovat Mannisen mukaan nopea runkovaiheen rakentaminen ja lujuus sekä vaaka- että pystysuuntaisissa rakenteissa.
Kuhmolainen CLT-puu voisi olla Mannisen mukaan varteenotettava vaihtoehto Kajaanin ja Muhoksen datakeskuksiin myös siksi, että rakennusmateriaalin saa läheltä. Tärkeintä kuitenkin on, että rakennusmateriaalien hinta olisi kilpailukykyinen kansainvälisessä vertailussa, hän painottaa.
Datakeskuksen elinkaaressa rakennusmateriaalilla on vain vähän merkitystä
Datakeskuksen voi rakentaa puusta, vahvistaa datakeskuksia rakentavan ja suunnittelevan Granlundin liiketoimintajohtaja Jari Innanen. Ei kuitenkaan ihan kokonaan, sillä hänen mukaansa kaikissa puisissa teollisuusrakennuksissa tarvitaan myös jonkin verran betoni-ja teräsrakenteita.
Granlund on suunnitellut muun muassa Tieteen tietotekniikan keskus CSC:lle Kajaanissa olevan supertietokone Lumin rakenteita.
Granlund on jo tehnyt asiakkailleen laskelmia siitä, miten puu rakennusmateriaalina vaikuttaisi hiilidioksidipäästöihin, sillä asia kiinnostaa alalla paljon.
Innanen sanoo, että datakeskuksen elinkaaren aikana rakennusmateriaalilla ei ole juuri merkitystä ekologisuuteen.
– Toiminta vie niin paljon energiaa, että puun valinta rakennusmateriaaliksi on enemmän esimerkin ja suunnan näyttämistä kuin ekologisuutta.
Innasen mukaan kaikkein ekologisinta on sijoittaa datakeskus Suomeen, jossa se voi käyttää uusiutuvaa energiaa ja parhaimmillaan antaa kaiken hukkalämmön kaukolämmöksi. Silloin datakeskus voi parhaimmillaan toimia jatkuvasti hiilinegatiivisesti.
Jos rakennusmateriaalilla ei ole väliä, eikö sitten Suomessa kannattaisi valita datakeskusten materiaaliksi puu?
Innasen mukaan datakeskusrakennuksissa yleisin rakenne on pelti–villa–pelti, joka on nopea ja kevyt tapa rakentaa seiniä. Datakeskusten rakentamistavan valinnassa on hänen mukaansa monia asioita, jotka pitää huomioida, koska kyse on kriittisistä rakenteista.
– Ekologisin runkorakenne olisi varmaankin lähellä tuotettu puu.
Suuret yhtiöt haluavat Innasen mukaan tehdä datakeskuksistaan mahdollisimman samanlaisia ympäri maailman, joten puurakenteiden pitäisi täyttää yhtiöiden maailmanlaajuiset suunnitelmat mahdollisimman hyvin.
