Liberaalit demokratiat ovat vaikeuksissa maailmalla. V-Dem-instituutin tuoreimman raportin mukaan maailmassa on nyt enemmän autoritaarisia yhteiskuntia kuin demokratioita.
Tilanne on uusi, sillä paino on kallistunut autoritaaristen yhteiskuntien puolelle ensimmäistä kertaa 20 vuoteen. Kehitys on ollut erityisen mollivoittoista kymmenen viime vuoden aikana, jolloin median sensurointi on kiristynyt 47 maassa, kansalaisjärjestöjen tukahduttaminen on pahentunut 37 maassa ja vaalien laatu on heikentynyt 30 maassa.
Heikentyminen on pahinta Aasian ja Tyynenmeren alueella, mutta ongelma-alueita löytyy myös läheltä Suomea. Hankalaa kehitys on ollut Itä-Euroopan alueella.
Demokratioiden heikentyminen eri maissa on yksi syy, miksi tutkijat ovat aloittaneet monivuotisen ”demokratian läpivalaisun” eli auditoinnin Tanskassa. Hanketta johtaa Aarhusin yliopiston politiikan laitoksen professori Michael Bang Petersen, jonka mukaan projektin tarkoituksena on tarjota poliitikoille ja kansalaisille parasta mahdollista tietoa väittelyn tueksi.
– Meidän tehtävämme ei ole antaa konkreettisia suosituksia poliitikoille tai ohjeita, miten kansalaisten pitäisi ajatella. Aikana, jolloin puhumme paljon disinformaatiosta ja valeuutisista, olisi tärkeää, että yhteiskunnalliset keskustelut perustuisivat parhaaseen saatavilla olevaan tietoon, Bang Petersen sanoo Ylen haastattelussa.
Kansainvälisen tilanteen lisäksi Tanskasta löytyy paikallisia syitä, miksi tutkimus on käynnistetty juuri nyt. Sosiaalinen media ja politiikan ammattimaistuminen ovat nopeuttaneet päätöksenteon tahtia. Tutkijoiden mukaan samaan aikaan epätasa-arvo on kasvanut Tanskassa ja kiihtynyt globalisaatio haastaa vanhoja tapoja tehdä politiikkaa.
Kaikki parlamenttipuolueet ovat yhdessä sopineet rahoittavansa ja tukevansa tutkimusta, joka on suomalaisella mittakaavalla suuri. Hanke alkoi tänä vuonna, ja se kestää aina vuoteen 2028 asti. Hankkeelle on varattu noin 5,6 miljoonaa euroa.
Bang Petersenin mukaan kaikkien puolueiden tuki on hankkeelle tärkeä, jotta tutkimusta ja tutkijoita ei politisoida matkan varrella.
Suomalaiset puoluesihteerit myötämielisiä läpivalaisulle
Suomessa ei ole tehty vastaavaa demokratian läpivalaisua, vaikka Pohjoismaissa tästä on kymmenien vuosien kokemus. Tilanne saattaa olla kuitenkin muuttumassa.
Itsenäisyyden juhlarahasto Sitra on kokoamassa projektia ja rahoitusta eri lähteistä kasaan. Sitra on sitoutunut olemaan hankkeessa päärahoittajana mukana.
Puoluesihteerit olivat Sitran johdolla viime syksynä tutustumassa Kööpenhaminassa tanskalaisten tutkijoiden auditointiin. Demokratiaan liittyvät kysymykset ovat suomalaisissa puolueissa puoluesihteereiden vastuulla.
Yle tavoitti kokoomuksen, perussuomalaisten, SDP:n, keskustan, vihreiden ja vasemmistoliiton puoluesihteerit, joista kaikki suhtautuvat myötämielisesti hankkeeseen.
– Kun me siihen tutustuimme ja saimme pintaraapaisuesittelyn, niin se vaikutti mielenkiintoiselta projektilta. Miksi ei, olisin valmis katsomaan, miten se voitaisiin Suomessa tehdä, perussuomalaisten puoluesihteeri Harri Vuorenpää sanoo.
Moni puoluesihteereistä mainitsee suomalaiseksi ongelmaksi osallistumisen politiikkaan. Äänestysaktiivisuus on Suomessa merkittävästi alhaisempi parlamenttivaaleissa kuin esimerkiksi Tanskassa ja EU-vaaleissa vain hieman useampi kuin neljä kymmenestä suomalaisesta äänioikeutetusta äänesti.
Puoluesihteereiden mukaan suomalaisessa hankkeessa pitäisi ottaa paikalliset olosuhteet huomioon.
Miten sosiaalinen media vaikuttaa demokratiaan?
Demokratian läpivalaisut ovat eronneet eri maissa, ja esimerkiksi Ruotsissa tutkimuksellinen osuus on ollut suppeampi kuin Tanskassa. Viimeisin demokratian auditointi tehtiin Tanskassa vuonna 2003, ja vuosi tämän jälkeen teknologiayhtiö Meta julkaisi Facebookin.
Tästä syystä edellisessä läpivalaisussa ei käyty lainkaan läpi sosiaalisen median vaikutusta yhteiskunnalliseen keskusteluun ja päätöksentekoon. Bang Petersen on tutkimuksissaan erikoistunut muun muassa sosiaalisen mediaan ja sen vaikutuksiin yhteiskunnissa. Hänen mukaansa sosiaalista mediaa on vaikea ymmärtää, koska se luo monimutkaisen sosiaalisen todellisuuden.
– Sosiaalinen media todennäköisesti luo monimutkaisimpia sosiaalisia rakenteita sitten markkinatalouden keksimisen. Olemme opetelleet ymmärtämään taloutta 350 vuotta aina filosofi Adam Smithin ajoista lähtien, ja oppiminen on perustunut avoimeen dataan. Nyt olemme opetelleet sosiaalisen median toimintaa 20 vuotta eikä sen toiminta perustuu julkisiin algoritmeihin, Bang Petersen sanoo.
Jotakin kuitenkin tiedetään sosiaalisen median ja demokratian vaikutuksista toisiinsa. Hyvä puoli sosiaalisessa mediassa on se, että tietoa on aiempaa nopeammin saatavilla ja poliitikkoja on helpompi lähestyä kuin ennen.
Huono puoli on se, että keskusteluita on helppo masinoida haluttuun suuntaan.
– Tietyntyyppiset ihmiset haluavat ohjailla keskustelua sosiaalisessa mediassa. Meidän tutkimusten mukaan heillä on muuta väestöä todennäköisemmin antisosiaalinen persoonallisuushäiriö, ja he hakevat monesti huomiota ja tunnustusta. Tiedämme, etteivät tällaiset piirteet tee hyvää rakentavalle keskustelulle.
Bang Petersen on tutkinut viestipalvelu X:ssä käytävää keskustelua. Yksi tutkimustulos on se, että vain kymmenen prosenttia tanskalaisista käyttäjistä osallistuu aktiivisesti siellä keskusteluun. Ja aktiivisesta joukosta vain 10 prosenttia tuottaa 90 prosenttia X:n sisällöstä.
Pohjoismailla on samanlaisia haasteita
Suomi kohtaa monesti samoja yhteiskunnallisia haasteita ja ongelmia kuin muutkin Pohjoismaat. Professori Bang Petersen myöntää auliisti, ettei hän ole Suomi-asiantuntija.
– Olisin kuitenkin yllättynyt, jos tärkeimmät muutokset eivät koskisi myös Suomea. Yksi tärkeimmistä on teknisen kehityksen kiihtyminen.
Toinen asia, joka haastaa demokratioita ympäri maailmaa, on polarisaatio. Tämä on erityisen silmiinpistävää Yhdysvalloissa, jossa käydään parhaillaan presidentinvaaleja.
Siellä puhutaan kansan kahtiajakautumisesta, jossa republikaanien ja demokraattien kannattajilla on entistä kielteisempiä tunteita toisiaan kohtaan. Professorin mukaan Tanskassa ei ole merkkejä tämänkaltaisesta kehityksestä.
Sen sijaan maassa on enenevässä määrin ihmisiä, jotka suhtautuvat skeptisesti valtaapitäviin ja yhteiskuntajärjestykseen.
Näiden ihmisten osuus kasvoi vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen. Koronakriisissä puolestaan keskivertokansalainen alkoi luottaa poliittiseen järjestelmään entistä enemmän, mutta pieni vähemmistö menetti luottamusta lisää yhteiskuntaan.
Bang Petersen on huolissaan, miten Pohjoismaissa säilyy luottamus demokraattiseen järjestelmään.
– Kun nyt katsomme tulevaisuuteen, näemme nyt taloudellisia haasteita ja jännitteitä kansainvälisissä suhteissa. Samalla tiedämme, että kriiseissä luottamus yhteiskuntaan ja poliitikkoihin vähenee.
Toista oli vielä 1990-luvulla, jolloin Tanskassa alettiin tehdä ensimmäinen demokratian läpivalaisua. Silloin kylmä sota oli ohi ja yhteiskuntafilosofi Francis Fukuyama kirjoitti historian loppuneen, kun liberaali demokratia oli voittanut ideologioiden kamppailussa Neuvostoliiton edustaman sosialismin.
