Diabeetikoille tarkoitettu verensokerin mittausta markkinoidaan terveille hyvinvointitekona. Toimittaja Noora Takamäki selvitti, onko mittaamisesta mitään hyötyä.
Verensokerien mittaaminen trendaa somealustoilla muiden kuin diabeetikoiden keskuudessa.
Mittauksilla halutaan selvittää erityisesti, miten erilaiset ruoat vaikuttavat verensokeritasoihin.
Suomalaiset ovatkin mittaroivaa kansaa. 20–34-vuotiaista nuorista aikuisista joka kolmas on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksen mukaan käyttänyt joskus esimerkiksi älysormusta tai aktiivisuusrannekketta omien ruumiintoimintojen mittaamiseen.
Toimittaja Noora Takamäki selvitti, onko veren sokerin mittaamisessa eli glukoosisensoroinnissa mitään järkeä.
Katso videolta, millaisia hyötyjä verensokerien mittaamisesta voi olla terveille:
Hyvinvoinnin seuraaminen erilaisilla laitteilla tai mittareilla ei ole yksiselitteisesti pelkästään hyvä asia.
Korkeakoululaisten Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön YTHS:n ravitsemusterapeutti Riikka Suorajärvi-Bron muistuttaa, että itsensä mittarointi voi aiheuttaa turhaa huolta tai pahimmillaan muuttua pakonomaiseksi ja altistaa syömishäiriölle.
Hyödyt jäävät vähäisiksi
Terve henkilö mittaa verensokereitaan yleensä siksi, että haluaa selvittää, miten eri ruoat vaikuttavat verensokeritasoihin.
Tällöin verensokeritaso mitataan ennen ja jälkeen ruokailun. Ammattilaiset kutsuvat tätä ateriaparimittaukseksi.
– Perusterveelle nuorelle ateriaparimittaus voi olla mielenkiintoinen kokeilu. Ne vastaavat vähän samaan tarpeeseen kuin ilman lähetettä tehtävät laboratorio- tai kuvantamistutkimukset, joilla yleensä halutaan lisätietoa omasta terveydestä, Suorajärvi-Bron sanoo.
Jatkuvaa sensorointia terve ihminen ei Suorajärvi-Bronin mielestä kuitenkaan tarvitse.
– Ainoaa hyötyä voisi saada satunnaisista verensokerin mittauksista, jotka voivat auttaa tunnistamaan diabeteksen varhaisessa vaiheessa.
Mittaus voi muuttua pakonomaiseksi
Ravitsemusterapeuttina Riikka Suorajärvi-Bron näkee vastaanotollaan välillä pakonomaistakin kalorien laskemista tai energiankulutuksen seurantaa. Toiminta on tyypillistä syömishäiriötä sairastaville.
Hän muistuttaa, että terveeseen keho- ja ruokasuhteeseen ei kuulu jatkuva kehon tai ruokavalion tarkkailu ja mittaaminen.
– Joillain mittauskokeilut voivat johtaa pakonomaiseen kehon ja syömisen tarkkailuun eivätkä edistäkään hyvinvointia.
Mittaamista ei myöskään välttämättä osata tehdä oikein.
– Silloin voi saada vääriä tuloksia tai tulkita tuloksia väärin. Sellainen voi aiheuttaa vain turhaa huolta.
Yritykset tarjoavat omia mittauksiaan
Jotkut yrityksetkin ovat haistaneet verensokereissa markkinaraon. Esimerkiksi Täsmä Työterveys Oy tarjoaa 280 eurolla Terve Päivä -palvelussa kahdeksi viikoksi vuokralle glukoosisensorin ja hoitajan konsultaation.
Sensorointi lupaa ”opettaa tekemään parempia valintoja ja lisää energisyyttä”. Palvelun kerrotaan sopivan ”kaikille elintapamuutoksesta hyötyville”.
– Markkinoilla on paljon yrityksiä, jotka tarjoavat erilaisia terveystutkimuksia ja pyrkivät vastaamaan ihmisten hyvinvointia ja terveyttä koskevaan tiedonjanoon, Suorajärvi-Bron sanoo.
