Lapsuuden rahapuheella on merkitystä
Jyväskylän yliopiston tutkimus nuorten talousosaamisesta kertoo, että oma ja vanhempien korkeampi koulutustaso on yhteydessä hyvään talousosaamiseen ja digitaalisiin taloustaitoihin. Lapsuudenkodin vähävaraisuus on myös yhteydessä hyvään taloustietämykseen.
Helsingin yliopiston kotitaloustieteen ja -opetuksen professori Minna Autio kertoo, että kun rahaa on vähemmän, siitä myös puhutaan kodeissa enemmän.
– Silloin vanhempien pitää keskustella lasten kanssa siitä, mihin rahat riittävät.
Vanhempien rahatilanteella on suuri vaikutus lapseen. Jos isällä on hyvä työpaikka ja palkka, myös lapset haluavat usein tavoitella samaa ja heillä on tulevaisuudessa varaa esimerkiksi harrastaa.
Suomalaiset ovat Aution mukaan yhä hyvin pidättyväisiä puhumaan rahasta ja palkasta.
Aution mukaan nuori voi heikosta sosioekonomisesta asemasta huolimatta tehdä luokkahypyn ja vaurastua. Tärkein keino on opiskelu tai yrittäjäksi ryhtyminen.
Suomalaiset arvostavat työntekoa ja ahkeruutta, mutta ylisukupolvisesta työttömyydestä on vaikeampaa päästä eteenpäin.
Esimerkillä on Aution mukaan merkitystä lapselle. Siitä lapsi näkee, mikä on mahdollista.
– Esimerkki voi olla vaikkapa ystäväperheen isä tai äiti, joka on menestynyt.
