Budjetin loppusumma on reilu 89 miljardia euroa. Uutta velkaa otetaan ensi vuonna 12,5 miljardia euroa.
Eduskunta on aloittanut jokavuotisen urakkansa, ensi vuoden budjetin käsittelyn.
Valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja Markus Lohi (kesk.) esitteli mietinnön ensi vuoden budjetista. Lohi totesi, että nyt on suuri huoli valtion velkaantumisesta.
– Vuoden 2025 lopussa valtionvelka on 181 miljardia euroa, se on 63 prosenttia bruttokansantuotteesta, Lohi totesi.
Ensi vuoden budjetti on alijäämäinen ja uutta velkaa otetaan ensi vuonna 12,5 miljardia. Budjetin loppusumma on 89,2 miljardia. Suurin osa rahoista kuluu sosiaali- ja terveyspalveluihin. Hyvinvointialueiden osuus budjetista on lähes 30 prosenttia.
Pääoppositipuolue SDP:n Joona Räsänen totesi, että julkisen talouden tasapainottaminen on välttämätöntä, mutta sitä ei pidä tehdä pienituloisten selkänahasta.
– Budjetin lähetekeskustelussa valtionvarainministeri Purra löysi uuden syyllisen: henkisesti veltostuneet suomalaiset. Arvoisa ministeri Purra, olisiko kuiten niin, että teidän oman itsekritiikkinne on veltostunut?
– Suomen työllisyysaste on tippunut eniten koko EU:ssa. Työllisten määrä on lisääntynyt tällä hallituskaudella 57 000 henkilöllä. Tämä tarkoittaa, että housuissanne on uusi miljardin euron aukko, Räsänen jatkoi.
Keskusta ei kiristäisi alvia
Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Eeva Kalli vaati Suomen talouskasvun tuplaamista ja yritysten pärjäämisen tukemista.
– Keskusta parantaisi kotitalousvähennystä, eikä heikentäisi sitä, kuten hallitus esittää. Keskusta ei kiristäisi arvonlisäverotusta, kuten hallitus taas aikoo tehdä. Keskusta toteuttaisi investointihyvityksen myös pienille ja keskisuurille yrityksille, Kalli luetteli.
Vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Oras Tynkkynen ehdotti Suomeen reiluja taloustalkoita.
– Säästöt ja veronkorotukset pitää kohdentaa toisin kuin hallitus. Myös hyvätuloiset ja saastuttajat pitää ottaa mukaan talkoisiin.
Vasemmistoliiton puheenjohataja Minja Koskela peruisi kaikki hallituksen leikkaukset. Silloin kansalaisille jäisi enemmän ostovoimaa.
− Lisäämällä kotimaista kulutuskysyntää voitaisiin buustata myös talouskasvua. Se edellyttäisi palkkojen ostovoiman korjaamista. Sen sijaan hallitus tuo eduskunnalle palkkadumppauslakeja, jotka heikentävät ihmisten ostovoimaa, Koskela sanoi.
Valtionvelka kasvaa, koska talouskasvu on heikkoa eikä verotuloja tule riittävästi, puolustushankintoihin käytetään entistä enemmän rahaa, väki ikääntyy ja lainanhoitomenot nousevat.
Hallituksen tavoitteena on vakauttaa julkisen talouden velkasuhde vuoteen 2027 mennessä. Tarkoituksena on vahvistaa julkista taloutta hallituskaudella yhdeksällä miljardilla eurolla. Säästöjä tehdään 2,5 miljardilla eurolla.
Ensi vuonna hallitus leikkaa kotitalousvähennystä, nostaa lääkkeiden sekä liikuntapalvelujen arvonlisäveroa ja terveydenhuollon asiakaspalvelumaksuja. Ammatillisen koulutuksen rahoitusta vähennetään. Isoja leikkauksia on tulossa myös sosiaaliturvaan.
Lisää rahaa on tulossa puolustukseen ja poliisille. Budjetista äänestetään ennen joulua.
Juttu päivittyy
