Työministeri Arto Satonen (kok.) on esitellyt eduskunnalle hallituksen esityksen, jonka mukaan vientialojen palkankorotukset määräisivät korotuskaton kaikille muille aloille.
Hallitus ja oppositio iskevät kiivaasti yhteen, kun Orpon hallituksen esittämä palkankorotusten vientimalli tulee eduskuntaan.
Luottamuslauseäänestysten jälkeen alkavalle vientimallin lähetekeskustelulle on varattu aikaa alkuvaiheessa 45 minuuttia.
Työministeri Arto Satonen (kok.) esitteli vientimallin eduskunnalle. Virallisesti kysymys on työriitojen sovittelua koskevan lain muuttamisesta.
Satonen korosti esittelypuheenvuorossaan, että hallituksen esitys ei rajoita sopimusvapautta millään tavalla.
– Esityksellä turvataan viennin kilpailukyky ja julkisten palvelujen rahoitus tulevaisuudessa, Satonen vakuutti.
Eduskunnassa vientimallin yksityiskohtaisesta käsittelystä vastaa työelämä- ja tasa-arvovaliokunta.
Valiokunnan varapuheenjohtaja Lauri Lyly (sd.) huomautti, että palkkakuoppalaki tulee entisestään vaikeuttamaan nais- ja matalapalkkaisten aseman parantamista ja vaikeuttamaan sovitteluprosessia.
– Ilman kunnollista sovittelua lakkojen todennäköisyys kasvaa. Tämä ei ole kenenkään etu, vähiten työntekijöiden, Lyly moitti.
Valiokunnan puheenjohtaja Saara-Sofia Sirén (kok.) on torjunut väitteet, että hallitus ajaisi julkiset naisvaltaiset alat ikuiseen palkkakuoppaan.
– Vientivetoisen työmarkkinamallin puitteissa on mahdollista korjata palkkakuoppia. Alojen ja sopimusten sisällä korkeampia palkankorotuksia voidaan kohdentaa kulloinkin eniten tarvitseville ammattiryhmille, Sirén painotti.
Sirénin mukaan tämä edellyttää, että julkisen sektorin työntekijäliitot pystyvät muodostamaan yhteisen näkemyksen siitä, keille korkeampia korotuksia kulloinkin kohdennetaan.
Muutoksia valtakunnansovittelijan toimintaan
– Taustalla on hallitusohjelman kirjaus, jonka mukaan työmarkkinan sovittelujärjestelmää kehitetään siten, että se vahvistaa kansantalouden kantokykyä ja kilpailukyky huomioidaan, Satonen sanoi tiedotustilaisuudessaan 3. lokakuuta.
Käytännössä ehdotetut muutokset vaikuttavat valtakunnansovittelijan, sovittelijoiden ja sovittelulautakunnan toimintaan.
Hallitus pyrkii esityksellään siihen, ettei palkkaneuvottelujen sovittelusta saada jatkossa vientialoja korkeampia palkankorotuksia.
Hallituksen tavoitteena on, että vientimallia tukeva laki olisi voimassa joulukuun alussa. Tällä aikataululla vientimalli ehtisi vaikuttaa syksyn ja talven palkkaneuvotteluihin.
Palkansaajajärjestöt ovat vastustaneet jyrkästi hallituksen vientimallia. Opettajien ja hoitajien järjestöt pelkäävät, että vientimallin kirjaaminen lakiin jättää julkisen sektorin naisvaltaiset alat pysyvään palkkakuoppaan.
Oikeuskansleri on pitänyt välttämättömänä, että esitys arvioidaan perustuslakivaliokunnassa.
Oppositio valmistelee välikysymystä vientimallista
Oppositiosta erityisesti SDP on hyökännyt voimakkaasti hallituksen vientimallia vastaan.
SDP ilmoitti jo viime viikolla, että se tekee välikysymyksen ja kutsuu koko opposition siihen mukaan.
– Emme voi hyväksyä sitä, että suomalaiset opettajat, hoitajat, mutta myös tarjoilijat, kaupan myyjät, rakennustyöntekijät ja poliisit tuomitaan palkkakuoppaan, josta uhkaa tulla ikuinen, puheenjohtaja Antti Lindtman (sd.) sanoi Ylen haastattelussa 3. lokakuuta.
Vasemmistoliitto on kertonut, että se liittyy mukaan välikysymykseen. Myös keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen on sanonut, että keskusta suhtautuu kriittisesti hallituksen esitykseen.
– Ei voi olla niin, että vientialat joka tilanteessa johtavat. Ymmärrämme, että vientialoja on järkevää kuunnella, mutta lakiin kirjattuna tämä synnyttäisi ison riskin, että syntyy pysyviä palkkakuoppa-aloja, Kaikkonen arvioi tiedotustilaisuudessaan 1. lokakuuta.