15 vuotta sitten Eeva Lätin, 59, selkäleikkaus meni pahasti pieleen.
Leikkauksen yhteydessä katkesi hermoratoja, joiden seurauksena toinen puoli Lätin vartalosta muuttui tunnottomaksi navasta alaspäin – mukaan lukien genitaalialue.
Sen lisäksi leikkauksessa vaurioituneet hermoradat aiheuttivat kroonisen hermosäryn vasempaan jalkaan.
Hermosäryt saatiin kuriin lääkityksellä, mutta tunnottomuus jäi. Sillä on ollut vaikutusta esimerkiksi parisuhteeseen.
– Fyysinen kiihottuminen ei ole minulle enää mahdollista. Mieleeni ei edes tule tehdä aloitetta seksiin. Se osa-alue elämästä on hävinnyt.
Lätti kertoo videolla, miten vamma on vaikuttanut hänen seksielämäänsä:
Lätti haki leikkauksesta tulleiden vammojen vuoksi haittarahakorvausta Potilasvakuutuskeskuksesta. Sitä hakiessa hän huomasi, kuinka miesten ja naisten genitaalialueet arvotetaan eri tavalla.
Vamman vakavuusaste määritellään haittaluokituksen mukaan. Siinä haittaluokka 20 tarkoittaa suurinta ja luokka yksi pienintä haittaa. Isoimmissa haittaluokissa myös korvaukset ovat suuremmat.
Korvauspäätöksessä Lätin vamman haittaluokitukseksi oli määritelty kaksi.
Päätös tuli hänelle tyrmistyksenä. Lätistä vammat olisivat oikeuttaneet isompaan korvaukseen.
Päätöksestä suivaantunut Lätti päätti tutustua haittaluokitukseen. Hän havaitsi, kuinka erektio-ongelmille on luokituksessa kolme eri haittaluokkaa, mutta naisten genitaalialueesta ei ole minkäänlaista mainintaa.
– Ei sanallakaan siitä, mikä olisi haitta-aste naiselle, joka ei pysty esimerkiksi kokemaan enää seksuaalista nautintoa.
Yle on nähnyt Lätin terveystietoihin ja korvaushakemukseen liittyvät asiakirjat.
Nämä syyt selittävät eroa
Naisten sukuelinten maininnan puuttumiselle haittaluokituksesta on ainakin kolme syytä.
Ensimmäinen on se, että luokitus on luotu erityisesti ammattitautien ja työtapaturmista tulleiden vammojen arvioimiseen.
– Työtapaturmissa ja ammattitaudeissa aiheutuu todennäköisesti harvoin sen alueen vammoja, Potilasvakuutuskeskuksen korvauspäällikkö Elina Muukkonen sanoo.
Jos luokituksesta ei löydy sopivaa kuvausta jostain vammasta, voi luokitusta soveltaa. Silloin käytetään usein haittaluokituksen kohtaa 15, jolla arvioidaan vamman aiheuttamaa yleistä toiminnanvajausta.
Soveltamista tehdään potilasvahingoissa Muukkosen mukaan usein.
– En sanoisi, että soveltaminen on aina helppoa, mutta ratkaisuun kuitenkin päädytään.
Eroa selittää myös se, että luokitukseen on otettu alun perin mukaan vammoja, jotka ovat konkreettisesti mitattavissa tai havaittavissa.
Sosiaali- ja terveysministeriön hallitusneuvos Kirsi Terhemaan mukaan haittaluokituksen juuret ovat sotien ajalta.
– Silloin miehen siittimeen ja erektioon liittyviä haittoja on kyetty tunnistamaan ja arvioimaan ehkä selkeämmällä tavalla.
Koska naisen fysiologiaan liittyviä vammoja on ollut vaikeampi mitata, ne ovat uponneet luokituksen yleismääritelmään, eli kohtaan 15.
Kolmantena syynä on se, että luokituksessa painottuvat kehon alueet, jotka liittyvät ihmisen toimintakykyyn.
Haittaluokituksessa huomioidut vammat ovat sellaisia, joiden toiminnallisuus voidaan mitata, havaita tai kuvata, selittää Lähi-Tapiolan lääketieteellinen johtaja Ari Kaukiainen. Hän toimi yhtenä lääketieteellisenä asiantuntijana haittaluokituksen viimeisimmässä, vuonna 2010 tehdyssä uudistuksessa.
Kaukiainen arvelee, että kun mittausmenetelmät ja ymmärrys erilaisista vammoista kehittyvät, myös haittaluokitusta päivitetään.
– Nykyisellä versiolla on selvitty kohtuullisen hyvin, mutta tietysti joitain kohtia olisi varmasti syytä miettiä uudelleen, hän arvioi.
Hallitusohjelmassa ei ole mainintaa haittaluokituksen päivittämisestä. Se ei siis luultavasti ole ajankohtaista vielä vuosiin.
Tasa-arvovaltuutettu: Luokitus vaikuttaa puutteelliselta
Haittaluokitus vaikuttaa tasa-arvovaltuutettu Rainer Hiltusen mielestä puutteelliselta naisen seksuaaliterveyteen liittyvien vammojen osalta.
– Tasa-arvon toteutuminen edellyttää, että osataan tunnistaa nais- ja mieserityiset kysymykset. Tässä sitä ei ole tehty.
Hiltunen pyysi Ylen yhteydenoton jälkeen sosiaali- ja terveysministeriöstä lisätietoja, millaisten valmistelujen kautta nykyiseen luokitukseen on päädytty.
– Tasa-arvovaltuutetulla ei ole valtaa määrätä, miten viranomaiset toimivat yksityiskohtaisesti tai miten ongelmat ratkaistaan. Mutta meillä on oikeus nostaa esiin ongelmia ja kiinnittää niihin huomiota.
”Ehkä on ajateltu, että naiselle riittää, kunhan hän on pohjasta auki”
Eeva Lätin vamma korvattiin lopulta haittaluokalla 4. Lopullinen päätös tuli noin kolme vuotta leikkauksen jälkeen.
– Toin hakemuksessa ilmi kaiken sen, mistä jäisin tunnottomuuden vuoksi paitsi.
Lätti kertoo videolla, mitä kaikkea hän selvitti korvaushakemusta varten:
Oikaisupyynnön ratkaisussa Lätille ei kerrottu, miksi naisen sukuelimiin liittyviä vammoja ei huomioida luokituksessa.
– Ehkä luokitusta laadittaessa on ajateltu, että naiselle riittää, kunhan hän on pohjasta auki. Ja, että naisen vammalla ei sinänsä ole väliä, kunhan mies voi käyttää häntä tarpeiden tyydytykseen.
Onko sinulla juttuvinkki Ylen uutisiin?
Voit olla luottamuksella yhteydessä. Voit lähestyä meitä myös sähköpostilla: eevi.kinnunen@yle.fi. Luemme kaikki yhteydenotot, mutta emme pysty takaamaan jokaiselle henkilökohtaista vastausta.
