Pahoinpitelystä sakkoihin tuomitut eivät ole vielä päättäneet, aikovatko he valittaa tuomiosta. Matti Tolvanen uskoo, että eheytyshoitoja koskevat oikeudenkäynnit saattavat lisääntyä.
- Päivi Solja
- Emma Hinkula
Pirkanmaan käräjäoikeuden maanantaina antama pahoinpitelytuomio on vastaajille pettymys, kertoo puolustuksen asianajaja Aleksi Pakkala.
– Kävimme päämiesten kanssa likipitäen kaikki mahdolliset tuomion lopputulemat läpi. Nyt annettu tuomio oli yksi mahdollinen.
Käräjäoikeus tuomitsi maanantaina pirkanmaalaisen miehen ja naisen pahoinpitelystä sakkorangaistukseen. Poikkeuksellista tuomiossa on se, että kyseessä on tiettävästi Suomen ensimmäinen eheytyshoitoihin liittyvä tuomio.
Tuomitut kiistivät syyllisyytensä. Tuomittujen mukaan he eivät tienneet asianomistajan homoseksuaalisuudesta eivätkä yrittäneet muuttaa tämän seksuaalista suuntautumista. Oikeus ei uskonut tätä.
Pakkala korostaa, että oikeus hylkäsi osittain syyttäjän väittämiä.
Näitä olivat muun muassa väite, että vastaajat olisivat rukoilleet kokoontumisissa homoseksuaalisuuden poistumista asianomistajasta sekä väite, että vastaajat olisivat yrittäneet rajoittaa tämän ystävyyssuhteita.
Pakkala kertoo, että vastaajat eivät ole vielä päättäneet, aikovatko he hakea tuomioon muutosta ylimmistä oikeusasteista.
Syyttäjä: Rangaistusta vaikea miettiä, vertailupohjaa ei ollut
Syyttäjä Leena Koivuniemi on tyytyväinen käräjäoikeuden tuomioon. Hän vaati tuomituille pahoinpitelystä sakkorangaistusta.
Eheytyshoidot eivät ole tällä hetkellä lailla kiellettyjä. Se ei Koivuniemen mukaan vaikuttanut syytteisiin, joita oli hänen mukaansa mietitty paljon ja perusteltu hyvin.
– Lähdin liikkeelle syytettyjen toiminnasta ja siitä, oliko sillä aiheutettu terveyden vahingoittamista.
Koivuniemi ei osaa sanoa, olisiko hakenut toisenlaista rangaistusta, jos hoidot olisivat laissa kielletty.
– Rangaistuspuoli oli vaikea miettiä, koska ei ollut vertailupohjaa tämän tyyppisestä asiasta.
Näin arvioi professori
Tuomio on perusteellinen ja hyvin perusteltu, sanoo siihen perehtynyt rikos- ja prosessioikeuden emeritusprofessori Matti Tolvanen.
– Meillä on säädetty rangaistavaksi terveyden vahingoittaminen muulla kuin ruumiillisella väkivallalla. Käräjäoikeus on katsonut, että vastaajat ovat menettelyllään ainakin pahentaneet asianomistajan oireita, ja sitä kautta hänen terveydentilansa on huonontunut.
Tolvasen mukaan looginen johtopäätös tällöin on, että kyseessä on pahoinpitelyrikos. Perusmuotoisesta pahoinpitelystä tuomitaan valtaosiltaan sakkorangaistus.
– Siinä mielessä nämä rangaistukset ovat ihan linjassa sen kanssa, mitä yleensäkin pahoinpitelystä tuomitaan.
Olennaista ei Tolvasesta ole nyt se, kuinka ankara sakkorangaistus on annettu.
– Tämä on merkittävämpi siinä mielessä, että millä edellytyksillä ylipäätään niin sanottu henkinen pahoinpitely voi tulla rangaistavaksi.
Pirkanmaan käräjäoikeuden antama tuomio on Tolvasen tietojen mukaan ensimmäinen laatuaan Suomessa. Hän uskoo, että tapaus saattaa edetä oikeusasteissa.
Tolvanen eri linjoilla kuin eduskunta
Eduskunta hyväksyi viime viikolla kansalaisaloitteen eheytyshoitojen kieltämiseksi äänin 125–49.
Tolvanen sanoo olevansa kriminalisoinnin tarpeesta eri mieltä.
Hänestä nykyinen pahoinpitelysäännös kattaa jo myös eheytyshoidot tilanteissa, joissa lainsäätäjän on aihetta puuttua niihin.
– Ylipäätään vierastan sitä, että jotain yksittäistä ilmiötä alettaisiin säännellä erillisillä rikossäännöksillä. Olen toki sitä mieltä, että eheytyshoidosta siinä muodossa kuin se nyt tässä tapauksessa ilmenee, on ihan aiheellista rangaista, Tolvanen sanoo.
Tolvanen uskoo, että eheytyshoitoja koskevat oikeudenkäynnit saattavat tulevaisuudessa lisääntyä.
Kohteeksi joutuneet saattavat kääntyä poliisin puoleen ja pyytää esitutkinnan suorittamista.
– Kun pää saadaan auki jollekin ennakkoratkaisulle, yleisen kokemuksen perusteella se johtaa siihen, että muitakin tapauksia alkaa tutkintaan tulla, Tolvanen sanoo.
Kuuntele Uutispodcastin tuore jakso eheytyshoitojen kieltämisestä:
