Massiivinen jääpato jätti jälkeensä lumi- ja jääröykkiöitä. Patojen syntymispaikkoja on vaikea ennustaa.
Tornionjoen vesi on nyt laskenut jonkin verran Ylitornion Matkakosken ja Vuennonkosken välillä. Viiden kilometrin mittainen jääpato runnoi rakennuksia Tornionjoella lauantaina.
Joentörmällä asuva ylitorniolainen Allan Kannala kertoo, että joen paine on avannut uomia massiiviseen jääpatoon. Lauantaina jään patoama vesi hipoi Kannaloiden tontin rantarakennuksia, mutta suuria vahinkoja ei syntynyt. Naapurin sauna kuitenkin hajosi ja liikkui sijoiltaan veden ja jaan voimasta.
– Näyttää, että padosta on jäänyt isoja kasoja jäätä ja lunta etenkin Ruotsin puolelle, Kannala kertoo puhelimitse.
Kannalan tilusten edustalle jokeen syntyi jääpato myös viime vuonna. Allan Kannala kertoo, että tätä ennen vastaavaa ei ole nähty miesmuistiin.
– 80-vuotias serkkupoikakaan ei muista, että jääpatoja olisi tänne muodostunut. Minuun otti yhteyttä tuttava, joka tuntee Tornionlaakson historiaa. Hän sanoi, että joskus 1800-luvulla täällä olisi ollut samanlaisia jääpatoja alkutalvesta.
Ei auta kuin odottaa
Jääpatoja syntyy nyt alkutalvisin aiempaa enemmän, kertoo vesitalousasiantuntija Niina Karjalainen Lapin ely-keskuksesta.
– Esimerkiksi vuonna 2021 Ounasjoella oli vastaavanlainen tilanne, jossa jääpato nosti vedenpintaa paikallisesti.
Myös pienempiin jokiin syntyy jääpatoja, mutta Karjalaisen mukaan näistä ei useinkaan koidu vahinkoa. Kaikki jääpadot eivät edes tule ely-keskuksen tietoon.
Karjalaisen mukaan pienemmissä joissa patoja voidaan purkaa esimerkiksi kaivinkoneen avulla. Tornionjoella tämä ei ole järkevää.
– Ei auta kuin odottaa, että veden paine purkaa padon. Toki silloin voi vahinkojakin tapahtua. Keväisin jääpatoja on avattu räjäyttämällä, hän mainitsee.
Karjalaisen mukaan jääpatoja syntyy yleensä mataliin tai kapeisiin paikkoihin joessa ja koskien läheisyyteen. Esimerkiksi Matkakosken niska on matala ja kapea, minkä vuoksi sen lähistölle alkoi kerääntyä jäämassoja tällä viikolla.
Varautuminen vaikeaa
Karjalainen ei osaa sanoa, tullaanko alkutalven jääpatoja näkemään tulevaisuudessa enemmänkin. Mikäli lauhat alkutalvet lisääntyvät, se on hyvinkin mahdollista.
Matkakosken jääpato nostatti veden korkeammalle kuin kevättulvat, ja Karjalaisen mukaan jääpadot voivat nostaa veden sellaisillekin paikoille, joissa kevättulvista ei ole yleensä haittaa.
– Jääpadot ovat petollisia. Se tekee varautumisesta vaikeaa.
