Elinkeinoelämän keskusliitto kannattaa EU:n yhteistä rahastoa, josta tukea jaettaisiin kilpailuun perustuen parhaille hankkeille.
BRYSSEL Suurimpien EU-maiden yrityksilleen jakamat tuet huolestuttavat sekä Suomen elinkeinoelämää että hallitusta. Ratkaisut kuitenkin poikkeavat toisistaan.
EU vapautti yritystukien jakamisen sääntöjä pandemian aikana, ja vapautus on jatkunut. Suuret jäsenmaat Saksa ja Ranska pystyvät jakamaan yrityksilleen suuria investointitukia. Samanlaisiin tukiin ei pieni jäsenmaa pysty.
Tuillaan EU-maat vastaavat Yhdysvaltain jakamiin houkutteleviin yritystukiin ja verohelpotuksiin.
Samalla tuet sekoittavat EU:ssa sisämarkkinoiden toimintaa ja vääristävät kilpailua.
EK ehdotti keväällä EU:n investointirahaston perustamista tukien jakamiseen. Aloite ei kuitenkaan saanut vastakaikua hallituksesta. Suomen hallitus taas vaatii EU:ta palaamaan vanhaan eli tiukkaan valtiontukien sääntelyyn.
EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies korostaa, että järjestö normaalisti kannattaisi valtiontukien jakamisen kiristämistä, mutta tavoite ei ole nyt realistinen.
– Hallituksella on johdonmukainen linja, jota normaalisti tukisimme.
Puhdasoppisuus ei kuitenkaan kannata, jos sillä jää sivuun päätöksenteosta.
– Jos sanoo vain ei, ei ole tekemässä uudistusta. Onko voittona olla yksin oikeassa, Häkämies kysyy.
EK esitteli Brysselissä tavoitteitaan seuraavan EU-komission ohjelmaan. Kilpailukyvyn parantaminen on järjestön mukaan seuraavan kauden tärkein tehtävä.
Investointirahoitusta on luvassa muun muassa vihreiden investointien nopeuttamiseen.
EK haluaa, että rahoitusta kohdennettaisiin suoraan yrityksille ja niiden hankkeille. Rahaa ei siis jaettaisi jäsenmaille esimerkiksi bruttokansantuotteeseen perustuen, jolloin rahanjaossa menestyvät köyhemmät maat eivätkä parhaat hankkeet.
EK haluaa, että hankkeet kilpailevat rahoituksesta niin, että parhaat voittavat. Silloin Suomi voi päästä saamapuolelle.