Yleisen arvonlisäverotuksen korotus astuu voimaan syyskuussa. Alennettu alv-kanta elintarvikkeiden ja rehujen osalta säilyy ennallaan.
Ylen haastattelemat taloustieteilijät kritisoivat syyskuussa voimaan astuvaa arvonlisäverotuksen kokonaisuutta kuluttajien kannalta epätasapuoliseksi.
Hallitus päätti keväällä, että useita tuotteita ja palveluita koskeva yleinen alv-kanta nousee kuunvaihteessa 24:stä 25,5 prosenttiin. Elintarvikkeita, rehuja ja ravintolapalveluita koskeva alennettu 14 prosentin verokanta säilyy ennallaan.
Turun yliopiston taloustieteen professorin Janne Tukiaisen mielestä yleistä alv-kantaa kannattavampaa olisi nostaa alennettuja verokantoja.
– Erilaiset alv-kannat laittavat toimialoja epätasa-arvoiseen asemaan ja ohjaavat talouden resursseja epäoptimaalisella tavalla, Tukiainen sanoo.
Tukiainen nostaisi esimerkiksi ruoan verotusta yleisen alv:n tasolle tai lähelle sitä. Ajatus kuulostaa yllättävältä tilanteessa, jossa elintarvikkeiden inflaatio on ollut parin vuoden ajan korkeaa ja kotitalouksien rahatilanne tiukilla.
– Osa alennetun alv:n hyödyistä menee yrityksille ja kauppaketjuille, ei kuluttajille. Jos ja kun halutaan tasata tuloeroja, se onnistuu paremmin antamalla suoraan pienituloisille rahaa. Eikä välillisesti niin, että olisi keinotekoisesti alempi hinta sellaisissa hyödykkeissä, jotka ovat heille hieman tärkeämpiä.
Korotukset eivät kompensoidu
Ekonomistien keskuudessa ruoan verotuksesta tuntuu vallitsevan yleinen käsitys.
– Euromääräisesti suurimman hyödyn ruoan verotuksesta saavat tällä hetkellä suurituloiset, sanoo Helsingin yliopiston ja VATT:n julkistalouden professori Jukka Pirttilä.
Hyvätuloiset eivät välttämättä syö pienituloisia enempää, mutta ostavat kalliimpia tuotteita, jolloin alennettu verokanta hyödyttää enemmän parempituloisia.
– Ruoan arvonlisäveron nostamisella olisi saatu pelivaraa. Silloin yleisen arvonlisäveroasteen noston ei olisi tarvinnut olla niin iso.
Pirttilän mukaan tällä hetkellä alv:n nostaminen on ongelmallista, sillä moniin Kelan maksamiin etuuksiin ei ole luvassa indeksikorotuksia niiden jäädytyksen vuoksi. Siten yleinen hintatason nousu ei kompensoidu pienimmissä tuloluokissa.
Ilman indeksijäädytyksiä verotuksesta olisi Pirttilän mielestä koottavissa sekä valtiota että pienituloisia hyödyttävä paketti.
– Silloin ruoan arvonlisäveroastetta nostettaisiin ja sitä kompensoitaisiin – esimerkiksi niille, jotka jäävät alle tietyn tulorajan – nostamalla sosiaaliturvan tasoa. Kokonaisuudessaan se toisi valtiolle lisää rahaa, koska kompensaatiomäärä on pienempi kuin arvonlisäveron noususta tuleva raha, Pirttilä sanoo.
Poliittisesti hankalaa
Tutkijat arvelevat, että ruoan verotuksen nostaminen on poliittisesti arka kysymys. Tukiaisen mukaan taustalla voi vaikuttaa myös lobbaaminen.
– Eri toimialoilla on kohtalaisen vahvoja eturyhmiä, jotka pystyvät organisoitumaan puolustaakseen sitä, miksi juuri heidän toimialallaan pitäisi olla alennettu alv-kanta.
Syyskuun korotusten lisäksi moni 10 prosentin alennettuun kantaan kuuluva tuote on nousemassa vuodenvaihteessa 14 prosenttiin. Muutos koskee esimerkiksi kirjoja, elokuvalippuja ja lääkkeitä.
Jukka Pirttilän mukaan on hyvä, että hallitus otti veronkiristykset mukaan julkisen talouden sopeutustoimiin.
– Verotulot vähentävät tarvetta tehdä lisää menoleikkauksia. Taloustieteilijät ovat sitä mieltä, että arvonlisäverotuksen nostaminen on yksi vähiten kasvua haittaavimmista tavoista kiristää verotusta.
