perjantai, 25 lokakuun

Eläketurvakeskuksen toimitusjohtaja Mikko Kautto sanoo, että eläkejärjestelmää ei voi luoda vaihtuvien ennusteiden varaan.

Jos väkeä tulee lisää, huoltosuhde paranee. Väestöllinen huoltosuhde tarkoittaa sitä, kuinka monta alle 15-vuotiasta ja 65-vuotta täyttänyttä on sataa 15 – 64-vuotiasta eli työikäistä kohti. Kuva: Kati M. Rantala

Suomen väestöennuste on kääntynyt. Aiemmista ennusteista poiketen Tilastokeskus arvioi, että Suomen väkiluku tulee kasvamaan merkittävästi, lähinnä maahanmuuton ansiosta.

Eilen julkaistun ennusteen mukaan Suomessa asuu reilun 15 vuoden päästä kuusi miljoonaa ihmistä, jos nettomaahanmuutto pysyy nykyisellä tasollaan.

Eläketurvakeskuksen toimitusjohtajan Mikko Kauton mukaan tämä tuo sekä mahdollisuuksia että haasteita eläkejärjestelmälle.

– Jos nykyinen väestöennuste toteutuisi, työeläkejärjestelmän rahoitusnäkymä parantuisi merkittävästi, vaikkakin siinä uudessa väestöennusteessa on syntyvyystaso matalampi kuin edellisessä, Kautto sanoo.

Ennusteen perusteella Suomen työikäinen väestö ja työntekijöiden määrä kasvaisivat reippaasti. Siitä seuraisi, että eläkemaksuja maksettaisiin paljon entistä enemmän.

– Maksutulo voisi kasvaa niin paljon, että eläkevakuutusmaksun tasoa voisi jopa laskea, Kautto arvioi. Tämä helpottaisi yritysten kustannuksia ja voisi kasvattaa työllisyyttä edelleen.

Maahanmuutto-oletusten kasvu on poikkeuksellinen, ja Kautto muistuttaa, että nämä oletukset ovat huomattavasti epävarmempia kuin esimerkiksi syntyvyyden tai kuolleisuuden ennusteet.

Pitkällä aikavälillä maahanmuuton vaikutukset kuitenkin näkyisivät myös kasvavina eläkemenoina, kun maahanmuuttajat kerryttäisivät eläkeoikeuksia.

Eläkejärjestelmän varauduttava yllätyksiin

Kautto korostaa, että eläkejärjestelmässä on varauduttava sekä positiivisiin että negatiivisiin väestökehityksen muutoksiin ja yllätyksiin. Toteutuessaan tuore ennuste olisi eläkejärjestelmälle positiivinen yllätys.

– Väestöennusteet vaihtelevat suuresti vuodesta toiseen, ja eläkepolitiikassa ei voida tehdä päätöksiä pelkästään yhden ennusteen varassa.

Eläkepolitiikkaa uudistettaessa Kauton mukaan onkin tärkeää ottaa huomioon pitkän aikavälin epävarmuudet ja luoda vakautusmekanismeja, jotka reagoivat sekä mahdollisiin shokkeihin että myönteisiin muutoksiin.

Nykyinen ennuste tarjoaa siis eläkejärjestelmälle valoisamman näkymän, mutta poliittisessa päätöksenteossa on silti syytä pitää jalat maassa ja varautua erilaisiin kehityskulkuihin, Kautto toppuuttelee.

Jaa.
Exit mobile version