Helsingin pörssin osuus on pudonnut eläkevakuuttajien omistuksissa jyrkästi.
Eläkevakuuttajat ovat lisänneet pörssiosakkeiden osuutta sijoituksissaan vuosikausien ajan.
Samaan aikaan suomalaisten yhtiöiden osuus pörssisijoituksista on laskenut jyrkästi. Eläkevakuuttajat ovat siis hankkineet uusia osakkeita etenkin ulkomaisista pörsseistä.
Ulkomaisten osakkeiden pottia on kasvattanut sekin, että viime vuosina ulkomaiset pörssit ovat tuottaneet selvästi Suomea enemmän.
Vielä 2000-luvun alkupuolella miltei 30 prosenttia eläkevakuuttajien pörssiomistuksista oli Suomessa. Vuodenvaihteessa suomalaisyhtiöiden osuus oli enää noin 16 prosenttia.
Helsingin pörssin markkina-arvosta eläkevakuuttajien osuus on sen sijaan muuttunut selvästi vähemmän. Viimeisen 20 vuoden aikana eläkevakuuttajien osuus Helsingin pörssistä on vaihdellut neljän ja yhdeksän prosentin välillä.
Asiantuntija: Riskit pienenevät
Työeläkevakuuttajien etujärjestö Telan pääekonomisti Mikko Mäkinen sanoo, että muutos kuvaa järkevää sijoituspolitiikkaa.
Kun eläkevakuuttajat ovat suunnanneet osakesijoituksia Suomen ulkopuolelle, ne ovat lisänneet sijoitusten hajautusta, mikä pienentää riskiä. Mäkinen toteaa, että siihen eläkevakuuttajia velvoittaa jo lainsäädäntökin.
– Jos suuri osuus sijoituksista on yhdellä markkina-alueella, se on tietenkin riskipitoista.
Suomalaisissa pörssiosakkeissa eläkevakuuttajilla on ollut etenkin vuosituhannen alussa voimakas ylipaino. Maailmanmarkkinoihin suhteutettuna Suomi on lilliputti.
– Jos ajattelee Helsingin pörssin osakkeiden markkina-arvoa koko maailman pörsseistä, niin se on ollut viime vuonna noin 0,3 prosenttia, Mäkinen toteaa.
Pienempi suomalaisten osakkeiden osuus myös suojaa suomalaisten eläkevaroja paremmin heikkojen suhdanteiden tuomalta kaksoisriskiltä.
Eläkejärjestelmän rahoitus nimittäin nojaa sijoitustuottojen lisäksi työnantajien ja palkansaajien maksamiin eläkemaksuihin. Maksut ovat suurempia noususuhdanteessa, koska talouskasvu ja työllisyys ovat paremmalla tolalla. Eläkemaksujen maksajia on siis silloin enemmän ja maksut ovat suurempia. Laskusuhdanteessa maksut käänteisesti putoavat ja suomalaisilla yrityksillä on vaikeuksia.
– Tällöin eläkejärjestelmän rahoitus kärsii kahta mekanismia pitkin. Eläkemaksuja sekä sijoitustuottoja kertyy järjestelmään vähemmän, Mäkinen selostaa.
Kehityksellä on varjopuolia
Pörssisäätiön toimitusjohtaja Sari Lounasmeri toteaa, että vaikka eläkeyhtiöiden on hyvä lisätä sijoitusten hajautusta, kehityksellä on varjopuolensakin.
Ensinnäkin suomalaisten yhtiöiden rahoitukseen virtaa vähemmän pääomaa, kun eläkevaroja sijoitetaan entistä enemmän ulkomaisiin pörsseihin. Eläkevakuuttajien rooli pienenee esimerkiksi ankkuriomistamisessa eli yhtiöiden pitkäaikaisena suuromistajana toimimisessa.
– Esimerkiksi listautumisanneissa (yhtiön tulo pörssiin) se tekee rahoituksen keräämisestä hankalampaa, Lounasmeri sanoo.
Eläkevakuuttajien painopisteen siirtyminen ulkomaille myös vähentää suomalaisosakkeiden kysyntää, mikä voi vaikuttaa hintoihin.
– Se tuo osakekursseihin alavireistä painetta.
Kun suuromistajien painoarvo pienenee, tavallisten sijoittajien merkitys kasvaa, Lounasmeri sanoo. Yhtiöiden pitää hakea rahoitusta kasvuunsa aiempaa enemmän isolta joukolta pieniä sijoittajia, eikä vain yksittäisiltä suursijoittajilta.
Suomessa meni hiljattain rikki miljoonan suoran osakesijoittajan raja. Jos huomioidaan myös rahastot, suomalaisia sijoittajia on noin kaksi miljoonaa.
Lounasmeri sanoo, että tavallisten suomalaisten aktivoituminen sijoittamisessa on korvannut instituutiosijoittajien väistymistä.
– Kotitaloudet ovat täydentäneet hienosti kotimaista omistajuutta.
