Emmaa pelottaa. Että joku hänen tulevista työnantajistaan hakee häntä nimellä netistä ja vastaan tulee 12-vuotias Emma.
Alastomana.
Tässä jutussa kerrotaan, miten aikuinen mies houkutteli Emman seksuaalisiin tekoihin verkossa ja mitä siitä seurasi.
Emman tarina ei ole yksittäistapaus, sillä Euroopassa noin joka viides lapsi joutuu jonkinlaisen seksuaaliväkivallan uhriksi.
Emma on nyt täysi-ikäinen, mutta asian arkaluonteisuuden takia hän eikä hänen äitinsä esiinny tässä jutussa omalla nimellään. Yle on käynyt läpi oikeudessa pitkään puidun tapauksen asiakirjat.
”Tuntui kivalta, kun joku oli kiinnostunut”
25. huhtikuuta vuonna 2018 oli ihan tavallinen keskiviikkopäivä 12-vuotiaan Emman elämässä. Oli koulua ja sen jälkeen normaali ilta kotona.
Puhelimeen tuli Instagram-sovelluksen kautta yksityisviesti, jossa tuntematon henkilö kyseli hänen kuulumisiaan.
Emma ei ollut osannut odottaa tuollaista viestiä. Hänellä oli Instagramissa ainoastaan roolipelaamiseen keskittyvä tili, jossa oli kuvia erilaisista hahmoista ja kuvailua heidän luonteestaan mutta ei mitään henkilökohtaista eikä yhtään kuvaa hänestä itsestään.
Hän kuitenkin vastaisi kirjoittajalle, sillä tuntui kivalta, että joku oli kiinnostunut hänen asioistaan.
Emman vanhemmat olivat eronneet, kun tämä oli ollut pieni. Perhe-elämä isän uuden perheen kanssa oli jo pitkään tuntunut vaikealta.
Emma ja kuulumisia kysellyt henkilö alkoivat lähetellä viestejä toisilleen tiheästi. Emmasta tuntui siltä, että he viestittelivät melkein koko ajan. Paitsi silloin, kun hän oli koulussa ja nukkui.
Tekstit olivat tuttavallisia, ja niissä oli paljon emojia ja sydänsilmiä. Mies pyysi lähettämään myös kasvokuvan.
– Viestittelyn alku oli tosi rentoa ja kaverillista. Ei mitään sellaista, että näytä pillus.
Groomaaja saa lapsen tai nuoren luottamaan itseensä kehumalla ja olemalla kiinnostuneita tämän asioista. Joku saattaa jopa tarjoutua auttamaan läksyissä. Tuttavallinen jutustelu voi kestää jopa kuukausia.
Näin kävi myös Emman kohdalla. Vähitellen hänen saamiensa viestien sävy alkoi muuttua.
Tyttö muistaa, että mies pyysi lähettämään lisää kuvia: mitä Emmalla oli päällään ja millaiset rintsikat hänellä oli. Kuvissa piti olla koko ajan vähemmän vaatteita.
– Tuntuu, että se äijä tajusi tosi nopeasti, että hain luottoa muista enkä osannut sanoa ei.
Emma jotenkin ymmärsi, että viestittelykumppani oli aikuinen mies, mutta mieli ei pystynyt hyväksymään asiaa. Sillä eihän kukaan aikuinen tällaista tekisi.
Ja sitten tulivat ne pyynnöt, joita Emman on vieläkin vaikea muistella.
– Se pyysi aika monta kertaa työntämään jonkin esineen sisään.
Ja kuvaamaan teot.
Viestittely tuntui Emmasta väärältä. Hän olisi halunnut näyttää viestit äidille, mutta häntä hävetti. Äiti oli puhunut netin vaaroista, ja nyt Emma pelkäsi äidin sanovan, että kaikki on Emman omaa syytä.
Emma alkoi voida huonosti. Häntä ahdisti niin paljon, että eräänä päivänä hän sanoi äidilleen haluavansa kuolla.
Hän yritti lopettaa viestittelyn ja kirjoitti miehelle olevansa lesbo, jotta saisi syyn lopettaa viestien lähettämisen. Kun viestittelyä oli kestänyt yli kaksi kuukautta, Emma esti miehen viestit lopullisesti.
– Yhtäkkiä tajusin, että tämä on väärin, ihan totaalisesti väärin, ja lopetin sen siihen.
Mutta kaikki ei suinkaan ollut ohi, vaikka viestittely oli loppunut.
Alkukesällä 2019, eräänä lauantaina, kun viestittelystä oli kulunut aikaa yli vuosi, Emman äidillä oli vapaapäivä. Hän otti rennosti, vaikka aamupäivä oli jo pitkällä.
Puhelin soi.
Emman äiti ei yleensä vastannut tuntemattomiin numeroihin, mutta jostain syystä tähän hän vastasi.
Soittaja ei ollut puhelinmyyjä, vaan poliisi, joka kysyi tyttären Instagramin nimimerkkiä. Poliisilla oli pidätettynä henkilö, jonka hallusta oli löytynyt epäilyttävää kuvamateriaalia. Yksi kuvissa olevista oli nimimerkin mukaan Emma.
Silloin äiti ymmärsi vuodentakaisen rajun oireilun: itsemurha-ajatukset ja raivokohtaukset.
– Pahoinvoinnille löytyi kaikessa kamaluudessaan syy.
Emma kutsuttiin poliisiasemalle kuultavaksi. Kuulustelut tuntuivat hänestä pahalta. Piti yrittää muistella asioita, jotka hän oli yrittänyt unohtaa. Itketti ja oli vaikea saada sanoja suusta, kun samoja asioita kysyttiin yhä uudestaan ja uudestaan. Hän tunsi tulevansa hulluksi.
Tapahtumiin palaaminen oli psyykkisesti raskasta. Hän ei enää voinut piilottaa kokemaansa mielen perukoille.
Lopulta Emma tarvitsi lääkärin apua. Yli vuosi viestittelyn jälkeen, loppusyksyllä 2019, hän sai vihdoin lähetteen nuorisopsykiatriselle osastolle. Diagnoosiksi kirjattiin traumaperäinen stressihäiriö, sopeutumishäiriö ja keskivaikea masennus.
Oliko kyse raiskauksesta?
Käräjäoikeuden päätös tuli tammikuun puolessa välissä 2020. Tekijä tuomittiin muun muassa lapsen hyväksikäytöstä neljän vuoden ja kolmen kuukauden vankeusrangaistukseen.
Selvisi, ettei Emma ei todellakaan ollut ainoa, jota oli käytetty hyväksi. Sama mies oli groomannut eli houkutellut seksuaalisiin tekoihin liki 40 lasta ja nuorta.
Tapausta käsiteltiin myöhemmin myös hovioikeudessa ja korkeimmassa oikeudessa. Hovioikeus korotti osassa tapauksista tuomion törkeäksi lapsen hyväksikäytöksi, mutta vankeustuomion pituutta ei muutettu. Osassa tapauksista mies myönsi hyväksikäytön, mutta kiisti syyllistyneensä törkeään hyväksikäyttöön.
Keskeinen kysymys kaikissa oikeusasteissa oli se, oliko joissakin tapauksista kyse sukupuoliyhteydestä eli raiskauksesta.
Korkein oikeus ei pitänyt tekoja raiskauksina, sillä tekijä ei tunkeutunut suoraan lapsen sukuelimeen, vaan sai uhrin tekemään sen itse. Suomen lainsäädäntö ei tällä hetkellä tunnista tällaista verkon välityksellä tapahtuvaa välillistä tekoa raiskaukseksi.
Ruotsissa ja Norjassa on joitakin tapauksia, joissa tekijä on saanut vastaavanlaisesta teosta tuomion raiskauksesta.
Nettisaalistajan viesteistä on nyt kulunut yli kuusi vuotta. Toipuminen on ollut hidasta, ja välillä Emma on voinut paremmin ja välillä tosi huonosti. Tällä hetkellä hän voi jo kohtuullisen hyvin. Silti Emmasta on vaikea lähettää esimerkiksi kavereille ihan tavallisia kuvaviestejä itsestään. Intiimi kanssakäyminen kumppanin kanssa on vaatinut kauan luottamuksen rakentamista.
– Minut groomattiin 12-vuotiaana, se on osa minun historiaani. Pitää vaan pystyä hyväksymään se, vaikka saan edelleen flashbackeja niistä kuvista.
Etenkin öisin, kun synkät ajatukset valtaavat mielen, Emma ajattelee miehelle lähettämiään kuvia ja pelkää, että tulevat työnantajat löytävät ne jostain. Siksi hän googlaa nimensä ja verkossa käyttämänsä tunnukset vähintään pari kertaa vuodessa.
Helpottaa tietää, etteivät hänen alastonkuvansa, ainakaan vielä, ole löytyneet netistä.
Juttuun on haastateltu Pelastakaa lapset ry:n asiantuntijaa Maarit Mustosta ja rikos- ja prosessioikeuden emeritusprofessoria Matti Tolvasta. Lähteenä on käytetty myös tapauksen eri oikeusasteiden asiakirjoja.
Grooming eli lapsen houkuttelu seksuaalisiin tarkoituksiin on esillä myös 17.9. julkaistavassa Sekopäät-podcastissa, jossa kuullaan kymmenen kertomusta mielenterveyden järkkymisestä ja toipumisesta. Teemoina ovat mm. masennus, päihderiippuvuus, pakko-oireet, seksuaalisen hyväksikäytön aiheuttamat reaktiot, psykoosi ja itsetuhoisuus.
