Noin puoli vuotta työpaikan vaihtamisen jälkeen iski katumus.
Aluksi kaikki oli ollut uutta ja jännittävää, sitten asioiden todellinen laita paljastui.
Emma London työskenteli talousviestintään erikoistuneessa toimistossa, jossa toimitusjohtaja vaihtui ja ihmiset alkoivat vaihtaa työpaikkaa.
– Tuli sellainen yleinen olo, että nyt rotat jättää hukkuvan laivan. Ja tuli semmoinen olo, että mä en ole se rotta, joka sitten jää polkemaan vettä, että nyt täytyy päästä pois.
Halu päästä pois ajoi Londonin hakemaan kaikenlaisia viestinnän tehtäviä ja hän otti vastaan ensimmäisen työn, jonka sai.
Se oli työ valtiolla.
Työpaikka oli hierarkkinen ja ilmapiirissä oli ongelmia. Viestintätyön tekijänä hän näki, mitä organisaatiossa tapahtui, mutta koki, ettei voinut vaikuttaa riittävästi asioihin.
Työyhteisö ei vastannut odotuksia.
Neljän vuoden ajan Emma London sinnitteli, kunnes lopulta sai lähdettyä.
– Suomalaiseen mentaliteettiin kuuluu sinnittely, vaikka olo ei olisi hyvä.
Siihen saakka nousujohteessa ollut ura ei enää oikein edennyt.
Kun hän lopulta lähti, hän otti pienemmän palkan ja määräaikaisen työn, jotta pääsi pois.
Liki joka neljäs katuu työpaikan vaihtoa
Katumus työpaikan vaihtamisen jälkeen on tavallista. Lähes neljännes (23 %) Työnhaku Suomessa 2024 -tutkimukseen vastanneista on katunut työpaikan vaihtamista
Tyypilliset syyt katumiselle liittyvät huonoon työilmapiiriin tai etäiseksi jäävään työyhteisöön.
Tavallisia ovat myös esihenkilöön liittyvät syyt eli esihenkilö ei tukenut tai pitänyt lupauksiaan.
Kolmas tavallinen tekijä ovat työtehtäviin liittyvät syyt eli liiallinen työkuorma tai haasteiden ja mahdollisuuksien puuttuminen.
– Tyypillisesti pettymys liittyy siihen, että työnantajan rekrytointivaiheessa antamat lupaukset eivät vastaa todellisuutta, sanoo kyselyn teettäneen Duunitorin johtava konsultti Lauri Vaisto.
Vaisto korostaa, että usein pettymykset liittyvät työilmapiiriin, johtamiseen tai työyhteisön toimintaan – asioihin, joita on vaikea arvioida ennen työn aloitusta.
Joskus pettymyksen ja katumuksen syynä ovat myös yrityksen arvot tai jopa epäeettinen toiminta.
Palkan ja työpaikan sijainnin kaltaiset tekijät ovat yleensä jo rekrytoidessa tiedossa, joten ne harvoin aiheuttavat katumusta.
Vaisto suosittelee työnhakijoille, että rekrytointiprosessin aikana kannattaisi kysyä, miten yritys käsittelee ongelmia, sillä ongelmatilanteet ovat väistämättömiä. Jos ongelmia ei osata käsitellä, se on hälytysmerkki.
Työnantajalta taas Vaisto kysyisi, onko kestävä toimintamalli houkutella työntekijöitä vain pettymykseen ja kohta uuteen rekrytointiprosessiin.
Vaihtamalla paranee
Vaikka kysely paljasti, että monet katuvat työpaikan vaihtoa, Vaisto näkee myös toivoa: pettymyksen kokeneet työntekijät olivat usein vaihtaneet parempaan työpaikkaan ja ovat siihen tyytyväisiä. Hän uskoo, että epäonnistunut työpaikan vaihto voi opettaa hakijaa tunnistamaan paremmin itselleen tärkeitä työyhteisöön ja työhyvinvointiin liittyviä asioita.
Kyselyssä kävi myös ilmi, että pettymyksiä työpaikan vaihdon jälkeen esiintyy erityisesti tietyillä aloilla, kuten kaupan alalla, ravitsemus- ja majoitusalalla sekä asiakaspalvelutehtävissä. Nämä alat ovat tunnettuja suuresta henkilöstöliikkuvuudesta, ja usein niillä työskentelee ihmisiä, joilla ei välttämättä ole vankkaa tietoa oikeuksistaan tai odotuksistaan työelämästä.
– Jos työpaikan vaihto ei johda parempaan, voi olla järkevää harkita uudelleen vaihtamista, Vaisto toteaa.
Toisaalta kannattaa myös harkita keskustelua nykyisen työnantajan kanssa urakehitysmahdollisuuksista ennen kuin tekee lopullisia päätöksiä.
”Vaihto kannattaa tehdä huolella”
Viestinnän asiantuntija Emma London neuvoo, ettei työpaikkaa kannata vaihtaa hetken mielijohteesta, vaan päätöksen tulisi perustua huolelliseen harkintaan ja siihen, että uusi työpaikka todella tuntuu oikealta. Hän korostaa, että suhteiden käyttäminen työnhaussa on tärkeää, eikä ensimmäistä tarjottua työpaikkaa ole pakko hyväksyä.
Nykyisessä startup-työssään Emma on löytänyt yhteisön, jossa hän kokee viihtyvänsä. Tiimin kokoontumiset saman pöydän ääreen viikoittain takaavat avoimen keskustelun ja sen, että jokainen tietää, mitä yrityksessä tapahtuu. Tämä yhteisöllisyys on hänelle tärkeää, ja hän kokee, että nykyisessä työpaikassaan hänellä on tilaa kehittyä ja olla oma itsensä.
– Työelämässä kannattaa etsiä paikkaa, jossa viihtyy ja johon kokee kuuluvansa, mutta on myös hyväksyttävää työskennellä pelkästään palkan vuoksi. Työpaikan vaihtaminen ei ole aina helppoa, mutta ajan ja harkinnan avulla oikea paikka löytyy, hän sanoo.
Työnhakijoiden kokemuksia kartoittava Työnhaku Suomessa 2024 -tutkimus selvitti 18–64-vuotiaiden suomalaisten kokemuksia työnhausta. Tutkimuksen tiedonkeruu tapahtui 7.6.–1.8.2024 Duunitori.fi-sivuston kautta sekä Taloustutkimuksen internetpaneelin kautta. Tutkimukseen osallistui yhteensä 2 419 suomalaista.
