Lappeenrantalainen Erkki Heikkilä, 91, on sairastanut Alzheimerin tautia viimeiset kahdeksan vuotta. Heikkilän omaishoitajana on hänen puolisonsa, 77-vuotias Tuula Heikkilä. Heille elämä on hyvää ja onnellista.
– Joka päivä olen onnellinen siitä, että Erkki on niin hyvässä kunnossa. Se on ihan meidän omaa ansiotamme, Heikkilä sanoo.
Nyt elämää kuitenkin varjostaa pettymys.
Heikkilän tavoin valtaosa Etelä-Karjalan reilusta tuhannesta omaishoitajasta menettää pian käytössään olleen ison edun.
Muutos koskee omaishoidossa käytössä olevaa omaishoidon vapaan palveluseteliä. Se on ollut yksi tapa järjestää omaishoitajan lakisääteinen vapaa.
Kesäkuusta alkaen palveluseteliä voi Etelä-Karjalassa käyttää vain omaishoidettavan hoidon järjestämiseen omaishoitajan vapaan ajaksi. Seteliä ei voi enää käyttää esimerkiksi kuntoutukseen, siivoukseen tai kotitöihin.
Heikkilän mukaan muutos on huono.
– Se ei palvele minua eikä puolisoani. Yksilö pitäisi ottaa paremmin huomioon, että millainen tarve on, Heikkilä sanoo.
Hän kertoo olleensa aiemmin enemmän kuin tyytyväinen hyvinvointialueen tarjoamaan omaishoitajien tukeen.
– Olen ollut ylpeä, kuinka Lappeenrannassa on hoidettu asiat edistyksellisesti.
”Me emme kaipaa päivähoitopaikkaa”, sanoo omaishoitaja Tuula Heikkilä:
Näin hyvinvointialue perustelee
Hyvinvointialue perustelee muutosta siirtymisellä valtakunnallisesti yhtenäiseen toimintatapaan. Lain mukaan hyvinvointialueen on huolehdittava omaishoidettavan hoidon järjestämisestä hoitajan vapaan aikana.
– Palveluseteli myönnetään omaishoidettavalle ja on henkilökohtainen. Siksi hänen pitää myös käyttää se, sanoo ikääntyvien asiakkuusyksikön johtaja Irina Snellman Etelä-Karjalan hyvinvointialue Ekhvalta.
Hänen mukaansa useissa selvityksissä ja omaishoitajille suunnatuissa kyselyissä on todettu, että vapaa-aika tukee omaishoitajan jaksamista parhaiten.
Hyvinvointialue valmistelee parhaillaan muutoksia muihinkin palvelusetelien käyttöön.
– Tämä kokonaisuus yhtenäistää käytäntöjä ja tuo arviolta puolen miljoonan euron säästöt. Kyseessä on merkittävä summa, Snellman sanoo.
Snellman tosin kertoo, että omaishoidon osalta palvelusetelin muutoksen tuomaa säästöä ei ole erikseen laskettu.
Omaishoitaja Tuula Heikkilä ei usko, että muutos tuo minkäänlaisia säästöjä.
– Päinvastoin. Jos minä pysyn kunnossa ja jaksan tehdä työtäni, niin siinä säästetään. Tässä todellakaan ei, Heikkilä sanoo.
Hyvinvoinnin tukeminen ollut tärkeää
Tuula Heikkilä on käyttänyt hyvinvointialueen myöntämää palveluseteliä sekä itsensä että puolisonsa Erkin hyvinvointiin. He ovat käyneet esimerkiksi jumpassa, hieronnassa ja akupunktiossa.
– Tärkeintä on hyvinvointi Erkille ja minulle. Häntä jumppautetaan ja minä saan hierontaa, jos minulla on joku vaiva. Se on kauhean tärkeä osa meidän jaksamiselle.
Heikkilä ihmettelee, eikö omaishoidon tukemisessa nimenomaan ole kyse omaishoitajien jaksamisesta.
– Eikö se ole yhteinen tavoite, että omaishoidettavat voisivat olla mahdollisimman pitkään kotona? En tarvitse vapaapäivää Erkistä. Tarvitsen näitä palveluita, jotka pitivät minut ja meidät kunnossa.
Pariskunnan yhteinen tavoite onkin elää satavuotiaiksi saakka kotona.
Erkki Heikkilä on kokeillut myös tilapäistä laitoshoitoa Lehmuskodissa Lappeenrannassa, mutta se ei ole tuntunut kummastakaan heistä hyvältä.
Jokaiselle oma suunnitelma
Hyvinvointialue Ekhvan Irina Snellman korostaa, että jokaiselle omaishoidettavalle laaditaan yksilöllinen asiakassuunnitelma. Siinä käydään läpi muun muassa omaishoidettavan toimintakyky ja koko perheen tuen tarve.
Snellman kannustaa omaishoitajia pitämään lakisääteiset vapaat.
– On muitakin vaihtoehtoja kuin mennä hoitopaikkaan. Hoito voidaan järjestää myös kotona. Toivomme aina, että löytyy hyväksi koettu tapa, jolla vapaa saadaan onnistumaan, hän sanoo.
Palvelusetelin käyttötavan muutos vaikuttaa myös yrityksiin. Hyvinvointialue irtisanoo noin 50 yrityksen sopimukset, jotka koskevat jalkahoidon, kuntoutuksen ja siivouksen tuottamista.
Mielipaha ymmärretty
Irina Snellman Etelä-Karjalan hyvinvointialueelta sanoo ymmärtävänsä, että omaishoidon palvelusetelin muutos aiheuttaa mielipahaa.
– Ymmärrämme sen. Olemme käyneet vuoropuhelua omaishoitajien, omaishoitajien edustajien ja yritysten kanssa, Snellman sanoo.
Snellmanin mukaan hyvinvointialue pyrkii hyvään yhteistyöhön.
– Tietenkään ei aina päästä siihen, että kaikki olisivat täydellisen tyytyväisiä. Yhteinen ymmärrys on silti tärkeää.
Muutoksesta huolimatta Tuula Heikkilä sanoo olevansa etuoikeutettu. Monet omaishoitajat ovat hänen kokemuksensa mukaan väsyneitä, mutta hän ei ole.
– Olen etuoikeutettu, kun saan olla Erkin kanssa. Hän pitää huolta minusta ja minä hänestä ja me olemme yhdessä.
Näin omaishoitaja Tuula Heikkilä kertoo mietteistään elämässä jaksamisen kulmakivistä:
