Enää noin kolmasosa eläkeläisistä saa kansaneläkettä

Kansaneläkkeen maksaminen muihin EU- ja ETA-maihin sekä Sveitsiin ja Britanniaan lakkasi tästä päivästä alkaen.

Entistä harvempi suomalainen eläkeläinen saa kansaneläkettä. Työelämässä ollaan aiempaa pidempään, minkä seurauksena työeläkkeet ovat nousseet keskimäärin suuremmiksi ja Kelan eläkkeiden tarve on vähentynyt, kerrotaan Kelasta.

Kansaneläke on Kelan maksamaa perusturvaa. Se täydentää työeläkettä, jos se on jäänyt pieneksi tai sitä ei ole kertynyt ollenkaan.

Vuoden 2023 lopulla noin kolmasosa suomalaisista eläkkeensaajista sai kansaneläkettä. Kansaneläkettä saatiin keskimäärin 335 euroa kuukaudessa.

Suurin osa kansaneläkkeen saajista on naisia.

Lakimuutos iskee ulkomailla asuviin

Kansaneläkkeen maksaminen muihin EU- ja ETA-maihin sekä Sveitsiin ja Britanniaan loppui tänään 1. helmikuuta. Tämän hetken arvion mukaan eläkkeiden maksamisen keskeyttäminen koskee noin 23 000 ulkomailla asuvaa suomalaista, kertoo Kelan tutkimusprofessori Karoliina Koskenvuo.

Vuoden 2023 lopulla ulkomailla asuvat saivat kansaneläkettä keskimäärin noin 132 euroa kuukaudessa, mutta summat vaihtelevat maittain. Esimerkiksi Espanjassa asuvat suomalaiset saivat kansaneläkettä keskimäärin 230 euroa kuukaudessa.

Koskenvuo uskoo, että osa ulkomailla asuvista suomalaisista palaa lakimuutoksen myötä Suomeen.

Suvi Ritola Eläketurvakeskuksesta huomauttaa, että monissa maissa on omat eläkejärjestelmänsä, jolloin riittävän pitkään kyseisessä maassa asuneilla, pientä työeläkettä saavilla suomalaisilla saattaa olla oikeus kyseisen maan sosiaaliturvaan.

– Moni suomalainen asuu esimerkiksi Ruotsissa, jolla on omat takuueläkkeensä sekä asumis- ja toimeentulotukensa.