Energiavirasto laittoi sähkönsiirron hinnat kuriin viime vuoden lopussa. Virasto muutti tuolloin niin sanottua kohtuullisen tuoton laskentatapaa, joka määrää, minkälaisia korotuksia sähkönjakeluyhtiöt voivat siirtohintoihin tehdä.
Valtaosa noin 80 sähkönsiirtoyhtiöstä valitti muutoksesta markkinaoikeuteen.
Nyt Suomen suurimman sähkönsiirtoyhtiö Carunan omistajat ovat ottaneet järeämmät keinot käyttöön. Ne haastavat Suomen valtion välimiesoikeuteen Washingtonissa.
Maailmanpankin alaisessa riidanratkaisuelin ICSID:ssä ratkotaan, loukkasiko Energiaviraston päätös kansainvälisten sijoittajien oikeuksia.
Tuloksena voivat olla suuret vahingonkorvaukset, jotka valtion pitäisi maksaa Carunan ulkomaisille omistajille. Ratkaisut ovat sitovia, eikä niistä voi valittaa. Tyypillisesti ICSID:n välimiesmenettelyssä kestää kolme tai neljä vuotta.
Asiasta uutisoi ensimmäisenä Suomen Kuvalehti.
Omistajat kritisoivat Suomen sääntelyä hätäiseksi
Carunan ulkomaisomistajilla on mahdollisuus välimieskäsittelyyn niin sanotun investointisuojan nojalla. Se sisältyy Suomen allekirjoittamaan ECT-sopimukseen, joka sääntelee kansainvälisiä energia-alan investointeja.
Investointisuoja toimii yksinkertaistetusti näin: Ulkomainen sijoittaja investoi maahan esimerkiksi rakentamalla hiilivoimalan. Jos valtio päättää sen jälkeen kieltää hiilivoiman, sijoittajat voivat vaatia valtiolta korvauksia välimiesmenettelyn kautta.
Carunan tapauksessa kiistellään siitä, rajoittaako Energiaviraston uusi sääntely sähkönsiirron tuottoja ECT-sopimuksen vastaisesti.
Sähkönsiirtoyhtiön omistajat vaativat välitysmenettelyä kahdessa eri kanteessa. Toinen on tehty omistajien Hollantiin rekisteröidyn yhtiön kautta, ja toisessa on taustalla britanniaan rekisteröity yhtiö, jonka taustalla on Carunan enemmistöomistaja, kanadalainen opettajien eläkerahasto Ontario teachers’ pension plan. Kanteessa on mukana myös suomalainen eläkevakuuttaja Elo.
– Olemme mukana välillisesti, sillä omistamme 7,5 prosenttia Carunan hollantilaisesta emoyhtiöstä, joka on yksi kanteen nostajista. Pienenä vähemmistöomistajana emme käytä määräysvaltaa yhtiössä ja vaikutusmahdollisuutemme yhtiön päätöksentekoon ovat rajalliset, Elon osakesijoitusjohtaja Jukka Vähäpesola sanoo.
Kanadalaisrahasto sanoo Ylelle ryhtyneensä kanteluun eläkevarojen suojaamiseksi. Ensin rahasto oli käynyt useita keskusteluja Suomen valtion kanssa. Argumentti on, että ECT-sopimus lupaa sijoittajille vakautta sääntelyyn.
– Suomen energiaviranomaiset ovat tehneet äkillisesti huomattavia muutoksia pitkään ennallaan pysyneeseen energiasääntelyyn. Muutokset horjuttavat vakautta ja rikkovat Suomen velvollisuuksia, jotka sitä koskevat ECT-sopimuksen nojalla, rahasto kommentoi Ylelle sähköpostitse.
Elon Vähäpesola sanoo, että sääntely muuttui yllättäen eikä sen tueksi tehty perusteellista vaikutusarviointia. Se vaikuttaa hänen mukaansa merkittävästi sijoitusten tuottoihin ja vähentää verkkoinvestointeja
– Suomalaisena eläkeyhtiönä olemme huolissamme siitä, että tämän kaltaiset äkilliset sääntelyn muutokset nakertavat Suomen mainetta vakaana ja turvallisena sijoituskohteena.
Professori: Poikkeuksellisen hankala käsittely
Energiaoikeuden professori Kim Talus sanoo, että valtioilla on investointisuojasta huolimatta oikeus muuttaa energiamarkkinoiden sääntelyä.
– Jokainen toimija tietää, että sääntelyyn voidaan tehdä muutoksia. Nyt välimieskäsittelyssä joudutaan todennäköisesti punnitsemaan sitä, minkälaisia tehdyt muutokset ovat.
Taluksen mukaan ICSID:n alaiset välimiesoikeudet ovat ratkoneet hieman yli puolet istuimessa käsitellyistä kanteluista valtioiden hyväksi. Carunan tapauksen ratkaisua on hänen mukaansa kuitenkin mahdotonta arvioida ennalta.
– Sähköverkkojen kysymys on poikkeuksellisen tekninen selvitettäväksi. Välimiesoikeuden täytyy ratkoa, miten tuottojen laskentaa muutettiin, miksi ja mitkä ovat vaikutukset.
Myös mahdollisten korvausten suuruutta on hankalaa arvioida. Carunan tapauksessa korvaukset kytketään todennäköisesti menetyksiin, joita uusi sääntelymalli tuo vanhaan verrattuna. Sääntelykaudella eli vuoteen 2031 mennessä menetykset voivat nousta helposti ainakin kymmeniin miljooniin tai yli sataan miljoonaan.
– Käsittely itsessään maksaa kantelijalle yleensä noin viidestä seitsemään miljoonaa. Haettujen korvausten pitää olla aika paljon suurempia, että juttua on järkeä viedä käsittelyyn, Talus toteaa.
Valvontamalli muuttui, sähkönjakeluyhtiöiden tuotot laskevat
Kiistassa on kyse Energiaviraston päätöksestä muuttaa verkkoyhtiöiden kohtuullisen tuoton määrittelyä. Virasto valvoo ja asettaa rajat sähkönsiirtoyhtiöiden tuotoille, koska kyse on monopoliyhtiöistä, jotka voisivat ilman sääntelyä laskuttaa asiakkailta ties minkälaisia hintoja.
Enimmäishinta, jota yhtiöt voivat veloittaa sähkönsiirrosta, määrätään sen perusteella, kuinka paljon yhtiöt ovat investoineet sähköverkkoon.
Aiemmin sähköverkon arvo määriteltiin laskemalla vanhatkin investoinnit aina viimeisimmän vuoden hintatason perusteella. Uudessa mallissa verkon arvo määritellään laskemalla investointien hinnat niiden toteuttamisvuoden hintatasolla.
Muutos on suuri, koska viime vuosina inflaatio on nostanut kustannuksia merkittävästi. Aiempina vuosina tehtyjen investointien arvossa inflaatiota ei enää huomioida. Se laskee sähköverkon laskennallista arvoa ja rajoittaa sähkönsiirron hintoja – sekä yhtiöiden tuottoja.
Lähes kaikki Suomen sähköverkkoyhtiöt valittivat muutoksesta markkinaoikeuteen, jossa käsittely on vielä kesken.
Yhtiöiden mukaan viraston päätös heikentää investointien kannattavuutta ja uhkaa rahoituksen saantia. Esimerkiksi luottoluokittaja Standrd & Poor’s asetti verkkoyhtiö Elenian lainat keväällä hetkeksi tarkkailuun, kun Energiaviraston uusi hinnoittelumalli tuli voimaan.
Caruna taas kertoi pian Energiaviraston päätöksen jälkeen vähentävänsä kuluvan vuoden verkkoinvestointeja 60 miljoonalla eurolla.
Mahdolliset korvaukset voitaisiin jopa kerätä Suomen ulkomaisista omistuksista
Carunan omistajien käynnistämä välimiesmenettely Washingtonissa etenee irrallaan Suomen markkinaoikeuden käsittelystä.
Menettelyssä voi kuitenkin olla mutkia matkassa. EU on poistumassa ECT-sopimuksesta, eikä sopimuksen invesointisuoja päde EU-maiden välisissä investoinneissa. Carunan taustalla olevat pohjoisamerikkalaiset omistajatkin hallinnoivat Caruna-omistuksiaan hollantilaisen yhtiön kautta.
– EU:n sisäiset investointiriidat, missä eurooppalainen yhtiö haastaa jonkin EU:n jäsenvaltioista, ovat EU-tuomioistuimen päätöksen mukaisesti kiellettyjä, energiaoikeuden professori Kim Talus sanoo.
Vaikka kantelijat sattuisivat voittamaan riidan välimiesmenettelyssä, olisi siis mahdollista, että Suomi kieltäytyisi maksamasta korvauksia. EU:n sisällä tuomoistuimet eivät voisi panna maksua pakolla täytäntöön.
Toinen kantelu on kuitenkin tehty EU:sta irtautuneeseen Britanniaan rekisteröidyn yhtiön kautta. Se saattaa turvata välimiesmenettelyn ratkaisun omistajien kannalta.
Hollantilaisyhtiön kautta tehty kantelukin voisi päätyä korvattavaksi erikoisella tavalla, jos kantelijat voittavat riidan. ECT-sopimus ja sen tuoma investointisuoja ovat kansainvälistä oikeutta, mikä sitoo yhä EU:n ulkopuolisia sopimusosapuolia. Siitä seuraa mahdollisuus, että vahingonkorvaukset voitaisiin kenties panna täytäntöön unionin ulkopuolella.
– Periaatteessa on siis mahdollista, et jos valtiolla on omaisuutta vaikkapa Yhdysvalloissa, niin vahingonkorvaukset voitaisiin panna siellä täytäntöön.
Käytännössä se tarkoittaisi omistusten myymistä ja vahingonkorvausten maksamista myydystä omaisuudesta. Omaisuus voisi olla esimerkiksi ulkomaisia valuuttavarantoja. Diplomaattiseen omaisuuteen, kuten lähetystöihin, sääntö ei ulotu.
Sähkönsiirtoyhtiöt olivat hyvin kriittisiä Energiaviraston mallia kohtaan jo lausuntokierroksella joulukuussa:
