Yliopistojen opiskelijavalinta on muuttumassa merkittävästi ensi vuonna. Jatkossa valintakokeita olisi vain yhdeksän ja samalla kokeella voisi hakea usean eri alan tutkintoon.
Sadat yliopistojen työntekijät ovat allekirjoittaneet adressin, jolla valintakokeiden uudistamiselle vaaditaan lisäaikaa.
Addressin allekirjoittaneiden Tampereen yliopistonlehtoreiden mielestä valmistautumisaika on liian lyhyt, ja muutokseen liittyvä iso periaatekeskustelu on jäänyt käymättä.
Yliopistojen opiskelijavalintojen kehittämishankeen projektipäällikkö Tanja Juurus kertoo, että suuri osa yliopistoväestä pitää uudistusta tarpeellisena, tervetulleena ja oikeanlaisena tässä vaiheessa. Myös lukioissa ollaan tyytyväisiä esitettyyn hankkeeseen.
– Toki aikataulu on kunnianhimoinen, mutta se on ihan realistinen. On olemassa selkeä suunnitelma, miten valintakokeet tehdään niin, että ne saadaan käyttöön jo reilun vuoden kuluttua, Juurus sanoo.
Yliopistoissa työskentelee 34 000 henkilöä, joista adressin allekirjoittaneita on 1,2 prosenttia.
– Hämmästyttävämpää olisi se, jos kukaan ei vastustaisi. Jos kaikki olisivat sitä mieltä tämän kokoisessa joukossa, että tämä on erittäin hyvä juttu, aikataulu on hyvä ja kaikki toimii, niin sitten olisin ehkä enemmän huolissani, Juurus sanoo.
Kirjallisuustieteilijä: Aikataulu on täysin epärealistinen
Yksi adressin laatijoista on yleisen kirjallisuustieteen lehtori Maria Mäkelä Tampereen yliopistosta. Hän pitää kokeiden keskittämistä ja monitieteistä yhteistyötä hyvänä kehityssuuntana, mutta kaikilta osin uudistuksen sisältö ei miellytä.
Hänen mielestään jarrua pitää painaa, koska täysin uudenlaisten valintakokeiden valmistelu on aikaa vievä ja vaativa tehtävä. Vielä ei ole yhteisymmärrystä siitä, miten eri aloja koskevat päätökset tehdään.
– Toiset meistä aloittavat tämän aivan nollasta. Aikataulu on täysin epärealistinen.
Mäkelän mukaan valintakoeuudistuksessa on otettu lähtökohdaksi lukemisen ja kirjoittamisen minimointi. Se voi sopia monille luonnontieteiden aloille, joilla on myös pitkät perinteet monitieteisestä, valtakunnallisesta yhteistyöstä.
Voiko yliopistoon päästä lukematta?
Adressin laatijat pitävät opiskelijavalintojen jatkuvaa ja nopeaa uudistamista kohtuuttomana myös opiskelijoille.
– Emme voi ottaa vuoden 2025 opiskelijoita koe-eräksi, Mäkelä toteaa painokkaasti.
Hankkeessa ei ole otettu riittävästi huomioon, millaisia vaikutuksia sillä voi olla hakijoille ja toisen asteen koulutukselle, sanoo addressin allekirjoittanut Suomen kirjallisuuden yliopistonlehtori Hanna Samola. Hän on ollut mukana hankkeen asiantuntijaryhmässä.
Samola ihmettele myös sitä, miksi yliopistoon pitäisi päästä lukematta pääsykokeisiin.
– Koko ajan kannetaan huolta siitä, että nuoret eivät lue ja lapset eivät lue. Ja sitten ajatellaan, että yliopistoon voi päästä ilman, että lukee mitään, Samola sanoo.
Pitäisikö yliopistoon voida päästä lukematta? Näin yliopistonlehtorit vastaavat.
Iso periaatekeskustelu käymättä
Monilla viime vuosien opiskelijavalinnan uudistuksilla, kuten ensikertalaiskiintiöillä ja todistusvalinnalla, on pyritty parantamaan nopeaa siirtymistä toisen asteen opinnoista korkeakouluun.
Maria Mäkelä muistuttaa, että yliopistoihin hakee paljon muitakin kuin vastavalmistuneita ylioppilaita. Jos lukiosta on pitkä aika tai taustalla ovat ammattikouluopinnot, on vaikeampi ajatella pääsykokeita lukion oppimäärän kautta.
Mäkelän mukaan valintakokeen helppous voi myös kostautua myöhemmin. Jos ennakkomateriaalia ei ole, hakijan voi olla hankala muodostaa käsitystä siitä, millaiselle alalle on hakeutumassa.
– Eihän sosiologiaa opeteta lukiossa. Se [valintakoe] ei voi perustua lukion oppimäärään, Mäkelä mainitsee esimerkkinä.
Mäkelän mukaan opiskelijavalinnan uudistaminen on todella iso yhteiskunnallinen muutos. Hänen mielestään Suomessa ollaan lähes menossa kohti yhdysvaltalaista koulutuspolitiikkaa.
– Tämä iso periaatekeskustelu on jäänyt käymättä.
Todistuvalinta loi tarpeen laajemmalle muutokselle
Projektipäällikkö Tanja Juurus kertoo, että huolta uudistuksen tiukasta aikataulusta on käsitelty aiemminkin, mutta hankkeen ohjausryhmä ei ole nähnyt tarvetta muuttaa aikataulua.
Juurus huomauttaa, ettei ennakkomateriaalin käyttöä ole täysin poissuljettu valintakokeista, mutta sen ei pitäisi olla ainoa väylä tutustua opiskeltavaan alaan.
Yliopistoissa pitäisi Juuruksen mielestä keksiä uusia tapoja esitellä koulutusaloja ja millaista opiskelu on.
– Valintakokeet ovat muutenkin aivan väärä ajankohta tätä esittelytehtävää hoitaa, koska ennen valintakoetta hakijan on jo pitänyt päättää, minne hän hakee.
Valintakokeisiin valmistautumista on haluttu helpottaa myös siksi, että puolet opiskelijoista valitaan todistuksen perusteella.
Ensi kevään valintakokeista on tarkoitus ottaa oppia ja kehittää kokeita saadun kokemuksen perusteella. Juuruksen mielestä keväällä 2025 yliopistoihin hakevat eivät kuitenkaan ole ”testierä”.
– Yliopistosektorilla on todella paljon kokemusta isoista yhteisistä kokeista ja automaattitarkisteisista tehtävätyypeistä.
Yliopistojen koulutusvararehtorit antavat valintakoe-esityksen touko-kesäkuun vaihteessa yliopistoille päätettäväksi. Yliopistot päättävät asiasta viimeistään syyskuussa.
Katso, miten Helsingin medialukion abiturientti Oskari Vuorisalo arvioi valintakoeuudistusta maaliskuussa.
