SEINÄJOKI Nyt ei säästellä sanoja.
– Kun torin läpi kulkee, ajattelee että voi voi, onko tämä kaupungin keskus, sanoo Laukkutalon myyjä Marja-Leena Valli.
Laukkutalo sijaitsee Seinäjoen ydinkeskustassa Epstorilla. Kello on viisi, on paras ostosaika, mutta asiakkaita ei ole eikä tule.
Vielä vajaat kymmenen vuotta sitten keskusta kuhisi Vallin mukaan väkeä.
Nyt yrittäjähenkisen maakunnan keskus on varjo entisestään. Korona tuli ja vei ihmiset nettiin, eivätkä he enää palanneet keskustaan entiseen malliin.
Isoin juttu hiljenemisessä on silti Ideapark, Valli väittää. Marraskuussa 2019 avattu iso kauppakeskus on vain kahden kilometrin päässä keskustasta.
Moni liike on mennyt sinne tai lopettanut. Keskustan viimeinen kirjakauppa sulki ovensa vuosi sitten kesällä, ja esimerkiksi kaikki kännykkäliikkeet ovat siirtyneet Ideaparkiin.
– Ei Ideapark tietenkään kaikkea selitä. Mutta jos sanoo, ettei se ole tehnyt mitään, niin ei ole nähnyt, mitä se on tehnyt, Valli sanoo.
Tältä tilanne näyttää Seinäjoella ja muissa kaupungeissa
Tilastot tukevat väitettä.
Seinäjoella on nyt eniten tyhjiä keskustan liiketiloja, kun otetaan huomioon Suomen yli 60 000 asukkaan kaupungit.
Vapaana on vuoden 2024 lukujen mukaan 18,9 prosenttia keskustan liiketiloista – pyöristetysti joka viides. Viime vuosien kehitys on ollut tilastojen valossa lähes murhaavaa.
Vielä vuonna 2019 tyhjänä oli vain 7,6 prosenttia liiketiloista, ja sillä mittarilla Seinäjoen keskusta oli Suomen vireimpiä. Saman vuoden marraskuussa avattiin Ideapark, ja tyhjeneminen alkoi heti.
Mutta samasta ilmiöstä puhutaan nyt myös pääkaupungissa Helsingissä, jossa tyhjien liiketilojen osuus on vuoden 2017 jälkeen kaksinkertaistunut.
Keskustan liepeille on avattu kaksi isoa kauppakeskusta: Kalasataman Redi vuonna 2018 ja Pohjoismaiden suurin kauppakeskus Pasilan Tripla vuonna 2019.
Poikkeus on Tampere, jossa Ratinan uusi kauppakeskus rakennettiin suoraan ydinkeskustaan – ja tyhjien liiketilojen osuus on pysynyt viisi viime vuotta käytännössä samana.
Tyhjien liiketilojen määrää seuraa Elävät Kaupunkikeskustat ry -järjestö ja asiantuntijayhtiö Voittajakaupungit – Winning Cities. Ne laskevat kaupunkien elävyysindeksiä, johon kuuluu tilasto liiketiloista.
Yle pyysi erikseen tilastot, jotka ulottuvat vuoteen 2017. Niiden perusteella moni kaupunki on jo pitkään paininut saman asian kanssa.
Yli 60 000 asukkaan kaupungeista toiseksi eniten tyhjiä liiketiloja on Porissa, jossa 14,1 prosenttia liiketiloista on tyhjänä, ja kolmanneksi eniten Kouvolassa, 13,4 prosenttia.
Porissa kauppakeskus Puuvilla valmistui ydinkeskustan liepeille vuonna 2014. Vuotta ennen sitä kaupungin tiiviissä keskustassa ei ollut juuri lainkaan tyhjiä liiketiloja. Mutta heti kun Puuvilla oli avattu, keskustan tyhjät liiketilat nousivat otsikoihin.
Kouvolassa keskustan liikepako seurasi kauppakeskus Veturin avaamista vuonna 2012.
Asiantuntija: tiiviys on avainsana, ja siksi Tampere menestyy
Elävät Kaupunkikeskustat ry -järjestön toiminnanjohtaja, arkkitehti Pokko Lemminkäinen tunnistaa ilmiön. Kauppakeskusten avaaminen keskustan ulkopuolelle vie elämää keskustasta.
– Ovatko asiakasvirrat keskustahakuisia vai keskustapakoisia, kyllähän se vaikuttaa, hän sanoo.
Lemminkäisen mukaan yksi tekijä voi olla myös ikä. Nuoremmat eivät ehkä ole löytäneet keskustoja samoin kuin vanhemmat sukupolvet, vaan hakeutuvat mieluummin kauppakeskuksiin.
Entä mikä sitten on elävän keskustan menestysresepti?
– Ykkösteoria on, että tiiviys lisää kaupungin elinvoimaa. Tampere on tästä huikean positiivinen esimerkki, Lemminkäinen sanoo.
Tampere on keskittänyt miljardi-investointinsa ydinkeskustan tueksi. Sinne ovat tulleet areena, raitiotie ja Ratinan kauppakeskus, joka tehtiin suoraan ytimeen.
Myös Tampereella tyhjien liiketilojen määrä on vaikeina vuosina 2021–2024 lisääntynyt, mutta vain neljä prosenttia.
Lopputulos herättää muissa kaupungeissa kateutta.
– Tampere on elinvoimassa suvereeni, Lemminkäinen sanoo.
Ei mustavalkoinen asia
Seinäjoella edes maanantai-ilta ei silti hengi kuolemaa.
Ravintoloissa pyörii asiakkaita ja hotelleissa reissutyöläisiä. Tyhjiä liiketiloja näkyy, mutta eivät kadut tyhjyyttään kumise.
– Minusta keskustassa on edelleen aika paljon kaikennäköisiä palveluita. Mutta siitä uutisoidaan isoimmin, kun joku lopettaa tai muuttaa, sanoo kaupungin kehitysyhtiön Into Seinäjoen keskustakehittäjä Jenniina Palmu.
Palmu muistuttaa, että myös kulutuskäyttäytymisen muutos vaikuttaa: vaatteet ja tavarat ostetaan yhä useammin netistä eikä ruokaa syödä ravintolassa, vaan se tilataan kotiin.
Hän uskoo, että sekä Ideapark että elävä keskusta ovat Seinäjoella mahdollisia.
– Meilläkin on uusia asuinrakennushankkeita, jotka odottavat toteuttamista. Mitä enemmän saadaan asukkaita keskustaan, sitä enemmän ostajia ja ostovoimaa on tässä ytimessä.
Seinäjoella voi olla menossa jako kahteen. Ideapark on nuorille ja ketjuille, keskusta taas vanhemmalle väelle, pienille erikoisliikkeille ja ravintoloille.
Edes Helsingin liiketilakato ei täysin selity kauppakeskuksilla, vaikka ne ympäröivät keskustaa nyt joka ilmansuunnasta.
Nortecon-niminen yritys on selvittänyt Helsingille keskusta-alueen kävijämääriä Telian matkapuhelindatan perusteella.
Toimitusjohtaja Tero Lassilan mukaan kävijöitä oli vuonna 2019 noin 100 miljoonaa, mutta 2023 enää noin 70 miljoonaa. Datan perusteella keskustan liepeiden kauppakeskusten alueet ovat kyllä vilkastuneet muutamalla miljoonalla kävijällä, mutta eivät keskustasta puuttuvilla 30 miljoonalla.
Kauppakeskukset porskuttavat
On silti vahvaa näyttöä siitä, että kauppakeskukset nakertavat keskustojen elinvoimaa.
Kauppakeskuksilla menee kävijämäärillä mitattuna erinomaisesti. Ennätyksiä on lyöty monessa kaupungissa.
Samalla kun Seinäjoen keskusta tyhjenee, Ideapark on tekemässä isoa laajennusta, jos kaupunki näyttää vihreää valoa. Työt on määrä käynnistää vuoden 2025 alussa.
Kauppakeskus saisi nykyisen 70 000 neliön jatkeeksi 15 000 neliötä lisätilaa, johon on tulossa päivittäistavarakaupan iso marketti.
Viime vuonna Ideaparkissa kävi yli viisi miljoonaa kävijää. Tänä vuonna ennätys menee uusiksi, sanoo toimitusjohtaja Petri Häli.
– Kauppakeskuksien imu on tällä hetkellä niin kovaa, että varsinkin ketjutoimijat haluavat keskittää toimintojaan näihin paikkoihin, Häli sanoo.
– Täällä on aina kaunis sää, eli ihmisten on helppo asioida. Liikkeet ovat saman katon alla. Ja ilmainen pysäköinti on myös monelle tärkeä asia, hän jatkaa.
Mitä mieltä Häli on, onko Ideapark imenyt keskustaa tyhjäksi?
– Kyllähän tiedossa oli, että kun tämän kokoinen kauppakeskus sijoitetaan kaupunkikeskittymän lähialueelle, niin kaupan painopiste siirtyy vääjäämättä tietyksi ajaksi tänne, Häli sanoo.
– Mutta nyt kun muutama vuosi on kulunut, on ollut mukava huomata että keskustaankin on tullut esimerkiksi uusia kahviloita ja ravintoloita.
