Saksassa Berliinin maahanmuuttoviranomainen on päättänyt karkottaa maasta kolme EU-kansalaista ja yhden Yhdysvaltain kansalaisen. Asiasta uutisoi muun muassa sanomalehti The Irish Times.
Kaksi irlantilaista, yksi puolalainen ja yksi amerikkalainen määrättiin poistumaan maasta huhtikuun 21. päivään mennessä.
Karkotuspäätökset johtuvat henkilöiden osallistumisesta mielenosoituksiin.
The Irish Timesin mukaan 31- ja 29-vuotiaat irlantilaismiehet ovat osallistuneet Saksassa mielenosoituksiin Palestiinan puolesta siitä lähtien, kun Gazan sota alkoi terroristijärjestö Hamasin hyökättyä Israeliin lokakuussa 2023.
Poliisi pidätti toisen miehistä mielenosoituksen yhteydessä Berliinissä viime lokakuussa. Toisen heistä poliisi sanoo käyttäneen Palestiinaa kannattavia kiellettyjä iskulauseita.
Saksassa esimerkiksi Palestiina-mielenosoittajien usein käyttämä iskulause ”From the river to the sea” on kielletty, koska sen voi tulkita vastustavan Israelin valtiota.
The Irish Timesin mukaan karkotettujen asianajajat pyrkivät parhaillaan kumoamaan karkotuspäätökset.
Tapauksesta uutisoivat myös muun muassa saksalaiset Bild ja Tagesspiegel.
Karkotuspäätöksen mukaan irlantilaiset ”tukevat epäsuorasti” Hamasia
Karkotuspäätöksen saaneet irlantilaiset ovat asuneet Berliinissä useamman vuoden. Toinen työskentelee kahvilassa, toinen ohjelmistoinsinöörinä.
Molemmat ovat osallistuneet aktiivisesti palestiinalaisten tukimielenosoituksiin ja päätyneet niissä usein vastakkain virkavallan kanssa.
Karkotuspäätösten mukaan irlantilaisten toiminta kertoo myötämielisyydestä Hamas-terroristijärjestöä kohtaan, ”joskin epäsuorasti”.
Berliinin viranomaiset väittävät karkotuspäätösten saaneiden liittyvän muun muassa Freie Universität -yliopiston tilojen valtaustapaukseen vuodelta 2024.
Liberaalin Tagesspiegel-lehden mukaan lokakuussa 2024 kasvonsa peittäneet mielenosoittajat valtasivat Freie Universitätin tilan, uhkailivat yliopiston työntekijöitä ja aiheuttivat yli 100 000 euron materiaalivahingot rakennuksessa.
Merkillepantavaa on, että ketään neljästä karkotuspäätöksen saaneesta ei ole kuitenkaan tuomittu syylliseksi mihinkään rikokseen.
Saksassa karkotuspäätöksen voi saada myös ilman rikostuomiota, jos henkilön nähdään muodostavan merkittävän uhan kansalliselle turvallisuudelle.
Karkotuspäätöksen saaneita edustava, Palestiina-aktivistien oikeuksia ajavan European Legal Support Centre -organisaation asianajaja Alexander Gorski sanoo syytösten olevan vailla pohjaa.
Professori: Perusoikeuksien käyttö ei muodosta vakavaa uhkaa
Turun yliopiston eurooppaoikeuteen erikoistunut oikeustieteen professori Jukka Snell on seurannut Berliinin mielenosoittajien tapausta.
Hän kuvailee sitä ”erikoislaatuiseksi ja mielenkiintoiseksi”.
– EU-oikeus suojelee EU-kansalaisia, kun nämä liikkuvat unionin sisällä. Tämä tekee karkottamisesta varsin vaikeaa.
Yleensä karkotuspäätöksiä tehdään vain silloin, jos henkilö on syyllistynyt vakavaan rikokseen.
Karkotuspäätöksen pitää olla suhteellisuusperiaatteen mukainen toimi. Yksilön käyttäytymisen on muodostettava todellinen, välitön ja vakava uhka yhteiskunnan olennaisille eduille, Snell sanoo.
Sen takia ilman rikostuomiota karkotuspäätöstä voi olla vaikea perustella.
– On vaikea argumentoida, että joku muodostaa yhteiskunnalle vaaran sellaisilla toimilla, joita ei ole kriminalisoitu.
Voiko Palestiinan tai minkä tahansa muun asian puolesta protestoiminen muodostaa vakavan uhan yhteiskunnalle?
– Perusoikeuksien käyttö eli esimerkiksi rauhanomainen mielenosoitus sellaisenaan ei muodosta riittävän vakavaa uhkaa yhteiskunnan olennaisille eduille, Snell sanoo.
Väkivaltainen protestoiminen on kuitenkin eri asia, ja sen voisi nähdä muodostavan uhan turvallisuudelle, Snell sanoo.
Tapauksessa näkyvät EU-valtioiden keskinäiset erot. Saksalla on historiansa takia erityissuhde Israeliin, ja suora kritiikki Israelia kohtaan on maassa tabu.
– Esimerkiksi huumelainsäädäntö vaihtelee EU:n sisällä jonkin verran, ja EU kunnioittaa tällaisia eroja tiettyyn rajaan saakka, Snell sanoo.
Lähtökohtaisesti siis kukin EU-jäsenvaltio itse määrittää, mitkä ovat yhteiskunnan olennaiset edut. Tätä kuitenkin valvovat tuomioistuimet, ylimmäisenä EU-tuomioistuin.
Snellin mukaan EU:ssa tällaiset ilman rikostuomiota annettavat, EU-kansalaisten karkotuspäätökset on historiallisesti pitänyt perustella painavin syin.
Hän antaa esimerkkitapauksen.
Britannian vielä ollessa osa EU:ta vuonna 2009 hollantilainen äärioikeistopoliitikko Geert Wilders aikoi matkustaa Britanniaan mainostamaan islaminuskoa vastustavaa elokuvaa.
Britannian viranomaiset näkivät Wildersin kannanottojen muodostavan vaaran yhteiskuntarauhalle ja kielsivät tätä tulemasta maahan.
Tapaus meni tuomioistuimeen joka totesi, että Wildersin aiheuttamaa uhkaa yhteiskuntarauhalle ei näytetty toteen eikä maahantulon estäminen olisi suhteellisuusperiaatteen mukaista.
Wilders sai luvan matkustaa Britanniaan.
Karkotuksia myös Trumpin USA:ssa
Yhdysvaltalaismediat ovat viime viikkoina kertoneet useista tapauksista, joissa Palestiina-mielenosoituksiin osallistuneita Yhdysvalloissa oleskelevia ulkomaalaisia yritetään karkottaa.
Viime viikolla siviilipukuiset, kasvonsa peittäneet maahanmuuttoviranomaiset nappasivat turkkilaisen opiskelijanaisen keskellä kirkasta päivää pakettiautoon, aikomuksenaan karkottaa tämä maasta.
Professori Snellin mukaan Yhdysvaltain ja Saksan tapauksissa on kuitenkin selkeitä eroja, sillä EU:ssa karkotuksissa seurataan yleensä jämptiä prosessia valitusoikeuksineen ja odotusjaksoineen.
– Se ei toimi niin, että sinut otetaan kadulla kiinni ja pistetään lentokoneeseen, Snell sanoo.
